Ihmeellinen Maailma

Juu. Se on janna juttu, miten sita aina kotiutuu paikkaan kuin paikkaan. Ensin kaikki on niin vierasta, mutta auta kun olet viettanyt jossakin pari paivaa, viikon niin nakee kaiken aivan uusin silmin.
Makin aluks kelasin, etta tykkaankohan Perthista…. mutta sita ei tarttenu kauaa miettia.

Tein sunnuntaina, kun oli upean aurinkoista, retken Fremantleen. Puoli tuntia junalla, Perthin esikaupunki kuitenkin viela vissiin. En odotellut mitaan ihmeempia, mutta pitaahan sita ymparilleen katsella silti :). Seuraani lyottaytyi kiinalainen Bethany, joka oli menossa jollekkin torille siella, joten paatin minakin sitten vilkaista, vaikka ajattelin pitaa kukkaron nyorit tiukalla.

“Shed markets” oli ihan laadukas, loyty ihan hyvaakin kamaa vaikka sitten siella oli se normaali kraasakin. Bethany osteskeli melkein kaiken mita sattui nakemaan. No mikas siina, jos on viisikymppinen ja tyoskentelee real estate-mestassa, niin kai sita on sitten varaa shoppaillakin.
Ainuut mitka mua kiinnosti oli salmiakkipussi ja EMU-oljy! Emu-oljy oli ihan loyto! Ei tullu ees mieleenkaan aikasemmin etta sellastakin vois olla olemassa.
Pullo sita maksaa normaalisti $25 mutta siella sen sai $5, joten ostin. Se on siis hieronta-oljy-jutska, joka auttaa lihaskivun lisaksi myos reumaan seka sita voi sivella iholle jos on esimerkiksi joku elukka pistanyt. Nyt pitaa saada vaan uhri etta nakee kuin se toimii :).

Jossain vaiheessa kadotin sitten Bethanyn tai se kadotti minut, en tieda miten pain se meni. Menin kurkkimaan sitten milta loppu Fremantle nayttaa. Fremantle, tuttavallisemmin “Freo” vaikutti huippumestalta. Ihastuin ja rakastuin tahan paikkaan. Freo on siis aivan Intian meren rannalla, tosin siella on satama ja sinne tullessa voi nahda tuhansittain tuontiautoja.
Mulla on varmaan joku juttu satamiin, musta niissa on “ajan henkea” :).

Freo on hyvin eurooppalaistyylinen, sanoisinko etta italialaistyyppista henkea, ja tunsin oloni hyyyvin kotoisaksi siella. Ei korkeita rakennuksia, paljon kahviloita ja kujia ja katuja. Kaunis puisto. Seka monenmonta ravintolaa meren rannalla seka “paalla”.
Aivan ihana paikka :). Pitaa kayda viela joku paiva tekee kierros Freon vankilassa.

No, kello oli jo vaikka mita minun aimistellessa paikkoja siella, ja tajusin, etta jos haluan nahda Cottesloe beachin, mika on matkalla takaisin Perthiin, olisi mentava nyt eika viides paiva, koska aurinko laskee aika lailla 6.15 ja sitten onkin pimeeta kuin missa.
Joten junaan ja biitsille. Ja biitsi ei ainakaan pettanyt odotuksiani! En ole kaynyt kunnon biitseilla aikoihin, viimeksi taisi olla Gold Coastilla joskus helmi-maaliskuussa…..
Aurinko oli laskemassa ja mina rapsin kuvia. Halusin pari kuvaa itsestakin, ja siihen tarjoutui tilaisuus kun nain tyttelin kavelevan vahan matkan paassa kamera kadessaan. Han esittaytyi Brasialaiseksi Javez:ksi (nimesta en nyt mene takuuseen…) ja otimme kuvia toisistamme. Herttainen tytto, jutskasimme vahan aikaa ja mina lahdin loikkimaan takaisin junalle, koska pimeyden myota saapui myos “kylmyys”.

Tuo oli niin taydellinen paiva. Tuon paivan jalkeen paasin vasta tanaan uudestaan biitsille koska monena paivana on satanut, ja joinain aamuina on ollut aurinkoista mutta sitten se aurinko on muuttunut sateeksi siina vaiheessa kun mina oon ollut pistamassa jalkaa junaan.

Toitten haku on ollut aika loyhaa ja innotonta. Rehellisesti, ei voisi kylla vahempaa kiinnostaa. Ei niin ku nappaa yhtaan. Eihan tassa nyt paljoo oo viisumia jalel, et vaikka se ois paskaakin duunia niin kylla se nopeesti menee.
Ja Perthissa on ihan toisenlaiset markkinat toittensaannin suhteen! Valehtelematta melkein joka toisen puodin ikkunassa etitaan tyontekijoita ja keskiviikon lehden valissa oleva liite oli kaksi senttia paksu! Olin vain liikkeella MYOHAAN, koska nukuin yhteen sina aamuna ja soittelin kolmen aikaan iltapaivalla mika on kylla aika turhaa…….
Lauantaina uusiksi….

Kylla tassa ens viikolla asialle pitais jotain tehda…raha katoo kummallisesti kun on liikaa vapaa-aikaa ja sita ei kuitenkaan ole kadotettavaksi asti tililla!

Jeps. Mitahan muuta? Oon nukkunu, kierrelly kaupungilla, kayny uimassa ja nukkunut taas… Juorunnu hostellien tyyppien kanssa mutta siina se sit aika lailla onkin…. 🙂 🙂

Toivottavasti on hyvia uutisia kun seuraavan kerran kirjottelen!

Taalla nyt sitten ollaan.
Lento lahti Brissusta vahan myohassa, noin klo 8.00 paastiin lahtemaan. Kone oli tupaten taynna, ja yllatys yllatys, jouduin lihavan miehen viereen. En halua mitenkaan alentavasti puhua isompikokoisista ihmisista, mutta se nyppii kylla hieman kun sellainen istuu lentokoneessa viereen, ja kuten kaikki tietavat, tilaa ei karjaluokassa paljoa ole.
Hanella oli noin 7-vuotias poika messissa, mutta poika tietenkin halusi istua ikkunan vieressa, han istui keskella ja mina kaytavapaikalla. Han valtasi koollaan mm.kasinojan ja osan penkistani.
Kaytavan toisella puolella istui kuitenkin viela lihavampi mies, niin isolla mahalla etta joutui pyytamaan pidennyksen turvavyohon, koska hanen omansa ei ylettanyt mahan ympari.

No niin. Paastiin kuitenkin lahtemaan muutaman mukulan kirkunan saestyksella. Pikkuihmiset kuitenkin nukahtivat melko pian.
Olin kylla erittain pettynyt kun koko matkan aikana ei tarjoiltu ruokaa. Jos jotain halusi, edes vetta, se maksoi. Mielestani pihtailua, varsinkin lennolla joka kestaa KUUSI tuntia.

Niin, kuusi tuntia, ja jossain vaiheessa onnistuin vaipumaan jonkinlaiseen horrokseenkin mutta se oli pian ohi kun joku astui varpailleni kulkiessaan ohitse. Seuraavan kerran vieressani istunut mies halusi paasta vessaan, joten annoin periksi.

02.00 Brisbanen aikaa olin sitten perilla. Taalla oli vasta puoliyo, joten aikaeromme on siis 5 tuntia suomen ja minun valilla.
Olin ihan naatti ja kun sain rinkkani, joka muuten painoi varmaan ainakin sen 20kg, painelin ulos pohdiskellen milla paasen keskustaan ja mista saan varaamani hostellin osoitteen tietoon.

Vastaus siihen kuitenkin tuli helposti; ulkona oli shuttle bus, bussi joka vie mihin osoitteeseen tai majoitukseen vain keskustan alueella. 15$ ja asia selva. Taksi olisi ollut noin 30$.

Oli melko kylma myos, noin 10 astetta.

Saavuin kuitenkin pian hostellille, Britannia on William:iin. Maksoin viikon etukateen, mika oli melko edukas, 125$ YHA-kortilla. Omoa kortti oli jo vuoden vanha, mutta onneksi eivat olleet kiinnostuneet siita niin paljoa :).
Huoneessa kaikki olivat nukkumassa, kuten oletinkin. Menin suoraan unten maille, olin ihan rattipoikki. Sanky oli yllattaen mukavin missa olen pitkaan aikaan nukkunut, vaikka en ollut edes alapedilla! Pehmea, mutta kova, tyyny makuuni sopivasti littana ja peitto mukavan paksu. Vaivuin koomaan ennen kuin ehdin kymmeneen laskea ja herasin paivalla yhdelta. En ollutkaan hetkeen nukkunut niin hyvin ja olin yllattynyt etta nukuin hostellissa nain mahtavasti.

Lahdin kaupungille aamutoimien jalkeen, mutta oli valitettavasti melko sateista, joten monet suunnitelmistani menivat myttyyn. Yksi niista oli menna biitsille, mutta en halunnut menna surkealla kelilla sinne. Niimpa kiertelin ympariampari kaupunkia. Perth on aavistuksen pienempi kuin Brisbane 1,4 miljoonalla asukkaalla.
Ihan mukavan oloista seutua ja varsinkin kun arska tulee esiin niin tulee olemaan kivaa.
Kavin second hand-kirjakaupassa ja ostin Iyanla Wanzant:n kirjan “In the meantime…”.

Hemmottelin itseani ja kavin selka-hartia-jalkahieronnassa, 60$/tunti. Tekipas hyvaa! En ole hieronnassa kaynyt vuoteen ja sallin itselleni tallaisen pienen hemmotteluhetken. Kylla olikin selka yhta moykkya.

Menin Subwayn kautta hostellille lukemaan kirjaani. Toivottavasti huomenna paistaa aurinko ja paasen nuuskimaan uusia nurkkia 🙂

Arvatkaa mita! Eilen, eli tiistaina oli vika paiva toissa! Oli jo aikakin!

Viime viikko toissa oli ihan hullunpitka. Tyoviikko oli maanantaista torstaihin, ja joka paiva tyoskentelimme vahintaan 9am-9pm. Olin ihan naatti torstaina. Mulla ois ollu viiden paivan vapaa alkamassa, mutta kysyin etta voinko tulla tekemaan maanantain ja tiistain, koska en tulee enaa sitten toihin sen jalkeen. Sanoivat, etta kylla.
Maanantai oli samanlainen 12h paiva, ja tiistaista uhkasi venya samanlainen, joten seiskan aikoihin illalla sanoin, etta kiitti, mut nyt riitti ja lahdin! Voi etta oon onnellinen etta paasin siita holesta eroon! Surkeella palkalla, kamalilla tunneilla ja ilman ylityolisaa, ei tuosta tyosta voi kovin montaa hyvaa asiaa sanoa.
Uran kohokohta viime viikolla oli se, etta meilla oli kaks kertaa BBQ!!

Pomo itte siella takapihalla karisti pihvia meille, ja se oli hyvaa! Lisaksi oli sipulia, nakkeja ja limsaa. Sitten minun ryhma, eli sininen ryhma, saatiin viela seuraavana paivana sama ateria, koska vihrea ryhma tuli toihin ja niittenki piti saada pihvit. 🙂 Ja meita jopa kiitettiin rankan tyon tekemisesta! Tosin kun lahdin eilen, viimeista kertaa, supervisor joka kirjasi minut ulos, sanoi vain “see ya later”… sanoin samat takas, vaikka mielessa aattelin, etta ei todellakaan nahda, mikali se minusta riippuu…
Vaikka ei kestaan sv:sta ookkaan pahaa sanottavaa.

Tein varmaan kaikkia toita Cutting Roomissa.
Osaan tehda seuraavia asioita:

-trimmata ja leikata lihat
-kayttaa cryovac-konetta(vakuumipakkaus), seka purkaa, koota koneen ja puhdistaa sen
-operoida Graselli-linjaa, linjaa johon laitetaan lihaa ja se menee koneesta lapi ja tulee ulos siivutettuna.
-operoida t-bone linjan konetta
-punnita laatikot ja laittaa oikeat koodit niihin
-aukaista liha/luupussit oikealla tavalla seka pakata ne

-seka tunnistaa seuraavat lihat (ainakin, en muista ees kaikkia):
-T-bone
-Lamb BBQ chops
-Lamb Loin chops
-Lamb off cuts
-Lamb Cutlets
-Lamb Round Bone
-Lamb Rack-on
-Coles Rump ja Budget Rump (budget on halvempaa, varivivahde-ero)
-Coles Porterhouse ja Budget Porterhouse
-X-trim Striploin
-BBQ Blade
-Coles Blade
-Sandwich Steak
-Coles Scotch
-Heart Tick Rump
-Leg Steak
-Diced Beef
-Eye fillet
-Eye round
-Silverside
-Whole Sliced Rump
-Smart Buy Topside

Niin ja matka jatkuu! Lennan huomenna Perthiin. Jos joku ei tieda, se on aikalailla juuri vastakkaisella puolella aussilaa, 4300 km paassa Brissusta. Lento lahtee noin 7.30 pm.
Maisemanvaihdos tulee tekemaan hyvaa, onhan tassa nyt oltukin. Brissussa on ollut mukavaa, mutta nyt tahtoo vaan nahda jotain muutakin! Ja ennenkaikkea, biitsi tulee olemaan hyvin LAHELLA!

Palaan siis asiaan Perthista pian!!

Lennot on nyt sitten ostettu. Elikka valille Perth-Hong Kong-Lontoo-Helsinki.
Ja suunnitelma talla hetkella on siis:

-11.1 Lahto Perthista Hong Kongiin (Qantas)
-Haroilya Hong Kongin seudulla seka mahdollisesti Laos, Kambodia, Vietnam ja pohjois-Thaimaa. Riippuu hyvin paljon siita mitenka paljon on rahaa siina vaiheessa.
-29.1 Hong Kong-Lontoo (Qantas)
-Lontoossa kaksi yota
-31.1 Lontoo-Helsinki. (British Airways)

Hinta 1370$ eli euroina noin 820e. Halvin flexible lippu mita pystyin saamaan. Halvin lippu maksoi 1300$, mutta valitsin taman koska etuna on se, etta voin muuttaa lentopaivamaaria jopa vuodella eteenpain, maksutta.
Ihanne olisi jos vois viettaa useamman kuukauden Aasiassa, mutta kuten sanoin, se riippuu.

Jesh. Mulle tuli veronpalautukset. 5000$! Eli eukkoina noin 3000. Tuntuu kuin olisi voittanut lotossa pitkan ja uuvuttavan koyhyysjakson jalkeen.En kylla ite ensin uskonut etta sielta niin paljoa tulisi, mutta kun tuli shekkia postissa niin eihan sita voinut muuta kuin uskoa!

Etta mita rahoilla teen? Ekat 1000-1500$ lahtee lentolippuihin. Sitten maksellaan 1000-1500$ laskuja. Ja sitten jaa jotain johonkin muuhun. Vaatteita oon ostanu vahan etten ihan spurgulta nayta.
Lentoja olen tosiaan metsastanyt nyt pari paivaa. Enka ole yhtaan liian aikaisin liikkeella.
Kun juttuhan on niin etta 13.1 paattyy viisumi. Niin siihen tammikuun alkuun yritan saada lentoa. Aasian kautta, sinne olisi kiva taas jaada hengaamaan useammaksi kuukaudeksi, mutta ainakin viikoksi. Riippuu rahatilanteesta taysin.
Tahan mennessa halvin on ollut 1300$ mutta huomenna pitaisi saada tarjous yhdesta toisesta paikasta, Student Flights-nimisesta paikasta.

Mieliala on ollut koko ajan kohoamaan pain ja masennus on jaamassa taakse. Elinvoima on palaamassa :). Onneksi. Vaikka tyo on edelleenkin paskaa, tiedan etta paasen siita eroon koska vain. Koska kohta jotain tapahtuu. Who knows what.

Olen kaynyt edelleenkin saunomassa. Tapasin 6 hengen porukan suomalaisia baarissa. Oli kylla hyvat jutut. Naurettiin esimerkiksi Australian vesipulan takia 3 minuutin suihkurajoituksista. Etta jos joku kyttaakin suihkuja ja jos on yli 3 minuuttia niin sitten tulee sakot. Tai etta jos ei peseydy yhtena paivana, voiko seuraavana paivana olla 6 minuuttia. Tai jos meneekin suihkuun vain kerran viikossa niin saako sitten olla 21 minuuttia :)?
Vesipula. Asia jota varmasti moni suomalainen ei ole miettinyt koska sita ei tarvitse miettia. Nimimerkki puoli tuntia suihkussa. Joten kun vetta tulee kuin saavista kaatamalla niin toivokaa etta sita tulee viela enemman!

Kyllahan mina tata 28pv/30pv:sta auringonpaistetta rakastan, mutta taman kuivuusongelman takia toivon etta vetta tulisi edes joskus. Ja sita tuli sitten viime viikolla. Satoi melkein koko viikon! Ja se on erittain harvinaista kuulemma etenkin tahan aikaa vuodesta. Joten padot ovat vahan taydempana nytten.

Mitakohan muuta… toissa oon yrittany kayda. Tai no onhan siella tullu kaytya enka oo ees lintsaillu. Oon tehny jo varmaan kaikkia mahdollisia toita siella. Se vituttaa kun tekee tyonsa hyvin ja sitten saa muitten tekemista virheista paskat niskaan. Ihan sama vaikka kuinka sanoisi etta ei ole sita tehnyt. Monet afrikkalaiset paasee palkahasta sanomalla etta “en puhu englantia”. No niin se taas taitaa riippua tilanteesta, oon huomannut…Mut joo ei kauheesti tota sontaa enaa jaljella ja kohta kutsuu kylla ihan uudet tuulet!

Loistokas tyo-ura pihvilassa sen kuin jatkuu. Henkinen sadekausi on tosin tauolla ellei ole kokonaan loppunut, ja se tuntuu hyvalta. Rahaa ei edelleenkaan ole, mutta sen verran etta eteenpain porskuttaa.

Viime viikonloppuna oli kivaa. Mulla oli viiden paivan vapaa. Kavin katsomassa Simpson-leffan kaverini kanssa. Hitto etta oli hyva, oikein kunnon naurulaaketta.
Sitten tuli myoskin mieleen, ihan jostain tyhjasta, etta hitto kun haluais saunaan. No, Brissu on aika iso kaupunki kahdella miljoonalla asukkaalla, joten aattelin etta kyllahan taalta sauna pitaa loytya.
Ja loytyi. Ja viela suomalainen sellainen!

Brisbanen sydamessa on paikka nimelta Holistic Health. Hintaan 33$ saat vapaasti kayttaa saunaa, steam roomia, poreallasta ja hengailla loungessa seka juoda ilmaset teet/kahvit.
Voitte varmaan kuvitella kuinka ihanalta tuntu menna saunaan melkein kahden vuoden saunattomuuden jalkeen! Vaikka ulkona oli about 20 raatia niin se tuntui IHANALTA! Sauna ja siella oleva kiuas oli melko pienia, mutta yhta kaikki, siella oli vesisanko ja niin mie siella pistin menemaan vetta kiukaalle. Siella oli pari urheaa aussia ja toinen niista kesti loylyt kuin mies.
Parin tunnin saunomisen jalkeen olin ihan naatti. Menin vaihtaan vaatteet ja pukeutumishuoneessa meinas tulla valinnanvaikeus, kun siella oli kaikenlaisia kosteusvoiteita, talkkia, hiussprayta ja muuta salaa.
Iho kylla loisti taman saunomis-session jalkeen, ja sinne taytyy palata, maksoi sitten 33$ tai ei.

Toissa ei oo tapahtunut mitaan edistysta. No jooh. Siirryin puntarointi tehtavista leikkauspoydalle. Siella leikkaan lihaa kuin paraskin lihamestari. T-bone, loin chop, bbq chop, you name it.
Toita en oo ettiny. Sellaista puolinaista yrittelya on ollut, mutta en oo vaivautunut. Brisbanessa on kuitenkin niin paljon (tyottomia) ihmisia, ja monet niista ausseja ja tyonsaanti ei taten ole kovin helppoa.
Joten en oo jaksanut kauheasti kohdentaa energiaa siihen.

Talvi on ohitse ja lammittaa mukavasti taas. Verot on laitettu hakuun viikko sitten. Siina pitaisi menna 2-6 viikkoa. Hiffasin tosin etta tilitiedoissani oli virhe, joten se tietaa prosessiin noin viikon lisa-aikaa. Kun raha ei mene tilille vaaran tilitiedon takia, se menee takaisin lahettajalle ja he lahettavat shekin sitten osoitteeseeni. Eli nain. Pitihan tahankin tulla jotain haikkaa. Mutta joo, paa-asia etta joskus tulee.

Nyt vasyttaa eika oikein nappaa tama kirjoittaminen. Tanaan paastiin toista aikaisin, jo 2.30 joten jai luppoaikaa.
Jeps, nauttikaahan tyo kauniista loppukesan ilmoista.

Passi saapui viikko sitten, ja menin hakemaan viisumin siita immigrationin toimistosta. Viisumi ei maksanut mitaan, ajattelin etta he laskuttavat myos siita jotakin. Hyva nain! Passikuvassa naytan kylla melkein murhaajalta :D. Sita pallistellaan sitten seuraavat viisi vuotta :D.

Nayttaa silta, etta lasku passista lankeaa minulle. Markku otti selvaa kotivakuutuksista, ja ehdot olivat muuttuneet 23.4, eika aiti ollut ottanut siihen matkavakuutusta, joten se siita…
Kyttiksella sanoin etta viimeisen kerran nain passin 21.4, jolloin siis teoriassa se olisi voinut kadota, mutta sitten pitaisi viela saveltaa vakuutusyhtiolle etta olen ollut alle kolme kuukautta reissussa.
Menee hankalaksi enka halua tata hoitaa talla tavalla, joten se siita.

Toissa oon ja en ole kaynyt. On ollut niin monet paivat elin otsassa sinne vajaaseen paikkaan mennessa. Ihmiset on kaikki lapeensa kyllastyneita, mikaan ei toimi ja kaiken tyon tekemiseen menee kaksinkertainen aika.

Talla viikollakin esimerkiksi olin menossa tiistaina toihin, mutta otin vahingossa vaaran bussin joka sitten tarkoitti etta myohastyisin myos junasta. Otin kuitenkin seuraavan junan, mutta sitten matkalla toihin alko ottaa aivoon. Olin ottanut team leaderin kanssa yhteen maanantaina, han tuntui olevan koko ajan minun kimpussani ja jouduin vahan sanomaan hanelle asioista. Tamahan olisi mukava tsanssi taas valittaa jostakin, kun tulisin myohassa toihin. Orastava paansarky teki tuloa ja hyppasin junasta pois pari pysakkia ennen duunia.
Soitin sinne ja sanoin etta mulla on hedari.
Onks taa nyt sitten bad karma?

Mulle tuli takas soitto toista ja sanovat etta haluaa laakarin todistuksen kun tuun seuraavan kerran. Olin vaan etta jooh. Menin sitten polskuttelemaan uima-altaalle ja pohdin, etta jos en siis mee lekurille sina paivana niin tuskin on toihin menemistakaan enaa.. 4 paivaa poissa viiden viikon aikana jo…

Illalla sitten menin kuitenkin lekurille, ajattelin etta varmuuden vuoksi, vaikka iltarukous meneekin nykyaan tahan malliin : tervetuloa kaikki maailman rikkaudet ja mika tahansa muu tyopaikka kuin lihatehdas.
Tuntui typeralta, mutta kun olin tohtorin pakeilla,niin eihan siina enaa voinut takaisinkaan kaantya.
Han katsoi sitten kurkkuun, korviin ja kuunteli sydanta.
Sanoin etta kireat hartiani aiheuttavat minulle usein paansarkya (mika on kylla totta), mutta han ei ottanut sita kuuleviin korviinsa ja jatkoi koneensa naputtelua.

Diagnoosi oli seuraava: Viral upper respiratory infection. Etta silleen, 75$ ja nakemiin.

Tyoasia on kylla masentanut aika lailla, paskaa on duuni lihatehtaalla, voin kertoa. Liian vakavaa, paskaa hommaa ja taalla viela surkeasti organisoitua.
No onhan siella pari mukavaa tyyppia ollut. Mutta vain pari.

Nyt tekis vaan mieli vaihtaa maisemaa mutta oon kuin motissa rahanpuutteen takia. Veroja en oo pystynyt hakemaan viela takaisin, koska se typera hotelli Townsvillessa ei oo vielakaan tehnyt sita payment summarya, ja kai niillekkin pitaa soittaa peraan ja sanoa etta laittakaa vauhtia asiaan…
Valilla oikeesti tuntuu etta taalla ei kukaan saa mitaan aikaseks ellei soita peraan ainakin kerran.
Autopesulastakin tuli payment summary ja nauroin paskasesti kun siina vaittivat etta ovat maksaneet mulle 94$ ja 0$ veroja pidatetty.
Soitin sinne tanaan, ja ukko katsasta koneelta, olin oikeassa, ne oli nappaillyt siella vaaria numeroita.
Huomenna pitas sekin olla sitten tililla.

Toivottavasti paasen pian jonnekkin taalta!!!

Pitaapas paivittaa, kun on hetki entisesta.

Asiat ovat menneet paljon parempaan suuntaan kuin ne ovat olleet aikoihin. Ja se tuntuu HYVALTA!

Ei mitaan suurta ja mullistavaa, mutta elaman pienia iloja.
Toissa olen yrittanyt kayda, mutta rehellisesti sanottuna on tokkinyt pahemman kerran. Olen lintsannut pari paivaa, ja onhan siina vahan syyllinen olo ollut kun tietaa etta rahaa pitaisi saada. En vain ole jaksanut stressata. Eihan asiat silla miksikaan muutu.

Ehka osasyy silla, miksi toihin meno on tokkinyt, on pitkalla tyomatkalla. Aamuheraaminen ei ole oikein mun heinia muutenkaan, saati sitten ajatus siita etta vietan 1,5 tuntia matkustaen tyohon jota en halua tehda.
Haku on paalla, jos loytys jotain muuta. Joko paremmalla palkalla jotain paskaa tai sitten kivempaa tyota muuten.

Toissa on muutenkin vahan ahdistanut, kuuluisa tunteeni etta en oikein kuulu mihinkaan valtaa minut siella. Suurin osa tyontekijoista on naisia ja jostain syysta koen tamankin vaikeaksi. Olen kylla tutustunut muutamaan ihan hyvaan tyyppiin. Andrew on 36-vuotias aussi ja mukava tyyppi jutella. Sitten tormasin eraaseen korealaiseen Wesleyyn, joka tyoskenteli aikaisemmin samassa paikassa kuin mina. Niin, juuri siella missa haisee p*ska ja jonne ei aurinko paista. Teidatte kai…
Wesley vain kaveli luokseni, ja kysyi “oletko Marke?”. Katsoin hanta ihan hoona ainakin 15 sekuntia, yritin kelata missa olen nama tutut kasvot nahnyt.. sitten leikkasi :).

Passin pitaisi olla jo taalla, mutta ei ole viela kuulunut. Passihakemuksesta on aikaa yli 4 viikkoa, ja jos ensi torstaina ei ole viela taalla niin sitten pitaa taas soitella vahan peraan. Mutta kylla se sielta tulee.
Veronpalautusten kulta-aika alkoi muuten 1.7. Kavin verotoimistossa vain todetakseni, etta jokaiselta tyonantajalta taytyy olla payment summary, eli yhteenveto kaikista maksetuista palkoista ja veroista.
Kelasin sitten siina, etta no onhan niita tyopaikkoja ollut tassa vuoden aikana ihan kohtuullisen monta, 6-7.. En kuitenkaan kaikkia yrittanyt tavoittaa, silla pari paikkaa on joissa olen ollut vain yhden paivan, jos sitakaan.

Veroja maksoin siis viime vuonna 5000-6000$, joten sielta pitaisi tulla kohtuullinen penni myos takaisin. Viela pitaa odotella muutamaa kirjetta ennen kuin voin sen menna tekemaan.

Viime viikonloppuna kavin Body Mind Spirit-messuilla. Tapahtuma oli massiivinen ja paikalla oli kaikkea todella mielenkiintoista.
Ilmaisjuttuja oli paljon. Kokeilin esimerkiksi erasta aasialaista keksintoa. Tama on eraanlainen sahkoinen hierontalaite, jossa on kaukosaatimen nakoinen kapula, jota pidellaan kadessa. Tasta kapulasta lahtee nelja piuhaa, joiden paassa on eraanlaiset reseptorit, jotka kiinnitetaan iholle, sinne missa lihaksia kiristaa.
Minulle laitettiin sitten nama ylaselkaan ja niskoille.
Sitten tasta kapulasta laitetaan ensin toivottu kesto hieronnalle, 10,20 tai 30 minuuttia. Sivuilla on nappulat joista pystyy saatamaan sahkoisten impulssien nopeutta seka intensiivisyytta teravista, nopeista sykahdyksista vibraattoriin :D.
Aluksi tama “hieronta” tuntuu ihan hullulta, naurattaa vaan koko ajan kun saan niin voimakkaita impulsseja lihaksiini etta hartiat vain hytkyvat. Olihan sen jalkeen ihan rentoutunut olo, mutta ei mikaan voita ihan oikeaa, kunnon hierojaa :).

Messuilla oli kaikennakoista juttua, luontaistuote-maistiaisia, luentoja, selvanakijoita, healingia, kristalleja ym. Eli asiaa paljon mutta myos ihan huu-haa juttuja.

Tana viikonloppuna, tarkemmin sanottuna eilen, matkasin sitten itaiseen Brisbaneen, Clevelandiin. Tama tyokaverini Andrew asuu siella ja kysyi haluanko lahtea illalliselle jonnekkin, ja sanoin etta mika ettei. Clevelandissa en ole aikaisemmin kaynytkaan. Sinne on tunnin junamatka keskustasta, koska juna pysahtyy joka asemalla…
Cleveland on myos meren rannalla, mika kiinnosti entisestaan, koska veden laheisyytta on ikava.

Saavuin sitten paikan paalla juuri niin, etta auringon laskuun oli aikaa vain noin 30 minuuttia, ja paatimme menna Wellington Pointiin sita katselemaan. Wellington Point on upea niemenkarki, missa on hyvat chillailu-alueet ja barbequet.
Ayuringonlasku oli uuupeeeaaaa. Niin kuin aina Australiassa.

Menimme juomaan kaakaot rantabaariin ennen kuin ravintolat aukaisivat ovensa, noin kello 5.30 tai 6pm.
Valitsimme Thaimaalaisen ravintolan ja ruoka oli niiiiin hyvaa, etta. (Markku, ei varmaan tarvitse tata selittaa sinulle ;).)
Meilla oli entreet ja kaikki. Aluksi siis ooli curry-kanaa tikunnokassa, hoystettyna Spring Roll:lla, pasteijoilla ja rehuilla. Sitten paaruoaksi otin Thai Massaman, missa on kanaa, vihanneksia, sipulia yms. Jam!
Jalkiruokaa emme kuitenkaan siella syoneet, koska niilla oli joku laite rikki ja kaikkia jalkkareita ei ollut tarjolla. Joten menimme viereiseen hotelliin, josta tilasimme Mud cake:t. Onkohan vastaavaa suomessa suklaakakku? Luulisin, oli ihan taivaallisen ihanaa jaatelon ja kerman kera. Sitten olikin kylla hyvin taysi olo.

Pelasimme yhdet kenot ja juttelimme hetken clubin puolella. Sain viela kyydin takaisin keskustaankin illalla :). Keskustassa tapasin sitten Wesleyn. Wesley on ihan huippu tyyppi. Erottuu edukseen muista korealaista. Ei mulla mitaan heita vastaan ole, mutta he ovat paikassa kuin paikassa todella epainnokkaita kommunikoimaan englanniksi.
He keraantyvat yleensa yhteen muiden korealaisten kanssa ja puhuvat koreaa yhdessa. Ja kylla, korealaisia on melkein joka paikassa, joten aina loydat korealaisen kaverin jos haluat.

Wesley on yksin matkassa, han on ollut Australiassa pian kaksi vuotta. Han on 27-vuotias. Kertoi etta tanne tullessaan han ei osannut englantia paljon yhtaan. Kun saapui lentokentalle, niin ei osannut kysya miten han paasee lentokentalta pois.
Han on tehnyt monia juttuja yksin, ja sen huomaa hanessa mielettomana henkisena vahvuutena ja voimana. Silti han on pysynyt hyvin positiivisena ja lisaksi han puhuu mielettoman hyvaa englantia. Ihan huippu-tyyppi.

Kavimme sitten baarissa istuskelemassa ja rupattelimme niita-naita muutaman tunnin. Sen jalkeen lahdimme kaymaan, keskella yota, Mount Coot-tha Look-Out-Pointilla! Kylla :). Tama paikka on nimensa mukaisesti “vuoren” paalla. Kyllahan city sinne nakyi makeasti, ja kaikki tuhannet ja tuhannet valot, mutta eipa sielta paljoa valokuvia otettu :D.

Mukavaa oli. Saavuin kotiin 2.00am. ja mietin, koska viimeksi oli ollut niin hyvaa aikaa jossain. Ei pitkaan aikaa! Olen kylla piristynyt huomattavasti ja tuntuu etta nyt on alkanut suuntaus johonkin parempaan. Nautin jalleen elamasta.

No niin, nyt voi taas kirjoittaa kun vitutus on laskenyt paataan monen monituista astetta.

Eli siis perusvitutuksesta lahdettiin kun olin siella Helenalla, ja sen jalkeen kun sielta lahdin niin kaikki alkoi menna ihan pain sita yhta, jos tiedatte mita tarkoitan.

Stressaavinta kaikista on ollut se, etta rahat ovat olleet todella vahissa. Ja kun raha on vahissa, monta asiaa pitaa saada hoidettua nopeasti. Kuten tyopaikan hankinta.

Sen jalkeen kun loysin kampan, melkein eka viikko meni, myonnettakoon, vitutuksessa karvistelyyn. Tosin samaan aikaan etsin toita, mutta en niin aktiivisesti. Sitten piti vaan taas tottua ajatukseen, etta niita toita on pakko etsia, kiinnosti tai ei.
Tyon loytaminen brissusta ei ehka ole niin helppoa kuin voisi kuvitella. Tottakai jos olisi jokin jarkeva koulutus, milla olisi hyotya missa tahansa maailmankolkassa, kuten sairaanhoitaja, kampaaja, tarjoilija tai kokki.
Mutta eihhh. Ja aika harvat paikat tarjoaa hyvia tyotunteja. Useimmiten vasta kun olet vahan aikaa jossakin ollut toissa, niin alkaa tunnit lisaantymaan. Tama johtuu ilmeisesti ihan vain siita etta he haluavat nahda etta olet hyva tyontekija.

Resumee tuli sitten lahetettua seka netin kautta ja kavin kyselemassa eri paikoista. Eras paiva jain juttelemaan kioskilla eraan Amarin kanssa, australialais-malesialainen kundi, ja han antoi minulle osoitteen eraalle nettisivulle, jossa on tyopaikkoja lisaa ja jonne voi laittaa ilmoituksen tyonhakijana.

Laitoin sinne ilmoituksen, ja kyllahan se kostautui kun laitoin ilmoitukseen jotain seuraavin sanoin: “…kaikenlaiset tyotarjoukset tervetulleita”. Tuota aloin miettimaan tosiaan vasta jalkeenpain, kun alkoi tulemaan sellaista viestia, etta joku tarvitsi jonkun tyohon joka sisaltaa alastomuutta, mutta ei seksia. Tai toinen oli etta hieroja, sisaltaen myos alastomuutta mutta ei seksia, 90$/tunti.
Kolmas oli joku soitto miehelta joka kysyi, osaanko hieroa. Sanoin, etta osaa ehka(tamahan on hyvin laaja kasite siis…), mutta en todellakaan tee mitaan hierontoja enka mitaan mika sisaltaa alastomuutta tai seksia. Siihen tama vaitti etta han ei ole alastomuuden tai seksin peraan. Niin joo… sanoin vaan, etta jos tavallisen hieronnan haluaisit niin olisit kylla jostain muualta sellaisen loytanyt kuin joltain epamaaraiselta nettisivulta…..

Mutta sitten tuli pari ihan asiallistakin. Kun eras mies kysyi, haluaisinko toita autopesulasta, ensimmainen kysymys oli, onko se Exotic Carwash. Brissussa toimii tamanniminen autopesula, jossa akat pesee auton joko alastomana tai bikineissa.
Mutta tama oli kuulemma ihan normaali.
Menin kaymaan tassa paikassa, ja aloitin toukokuun 29 paiva siella.

Bussiyhteyksien kanssa oli vaikeuksia. Ensin 06.15 piti ottaa bussi Fig Tree Pocketista, missa asun, keskustaan. Keskustassa bussin PITI olla 06.45, mutta bussi oli myohassa… siella olisi ollut 10 minuuttia aikaa vaihtaa toiseen bussiin, mutta koska ensimmainen oli myohassa, myohastyin myos toisesta. Onneksi tama oli kuitenkin ok, ja tulin tuntia myohemmin tyopaikalle.

Autopesula oli drive-through, tunnetaan myos Queenslandin nopeimpana autopesulana. Yhden auton pesemiseen menee noin 5 minuuttia.
Ensin auto ajetaan taman rakennelman alkupaahan niin, etta oikea eturengas on sellaisella raiteella. Sitten ruiskutetaan puhdistusainetta polykapseleihin ja kastellaan auto letkun avula. Taman jalkeen hinkataan sienilla, joissa on puhdistusainetta.
Tama “raide” lahtee liikkeelle, ja auto menee automaattisesti lapi koneiden, jotka ruiskuttavat lisaa pesuainetta, sitten huuhtelu ja ilmakuivaus. Lopussa viela pitaa kuivata rattien avulla, koska auto ei ole taysin kuiva.
Yhden auton pesettaminen maksoi 17$.

Tuntipalkka oli paskin tahan mennessa, 14$/tunti, mutta toisaalta taas helpoiten tienattua rahaa koskaan taalla Australiassa. Tyoparini oli Jason, 18-vuotias hauska kundi. Paiva oli melko hiljainen, ja puolenpaivan aikaan alkoi sataa. Ja sateellahan sinne ei kukaan tule.
Koko paivan aikana oli ehka noin 30 autoa, mika on vahan. Kiireisina paivina on 200-300 autoa.

Neljan jalkeen sitten paasin lahtemaan kotiin.
Seuraavana aamuna tulee viestia, etta toita ei ole, koska sataa. Takaisin nukkumaan. Ei ihan kauheasti kylla harmittanut :D.

Laitoin illalla sitten viestia, etta onko seuraavana paivana toita ja tulenko samaan aikaan. Pomo Steven sitten vain vastasi, etta joo on toita.

Torstai-aamuna sitten taivas naytti pilviselta, mutta ei satanut. Mutta taas myohastyin tasta jatkobussista, ja lahetin Stevenille viestin, etta olen myohassa, tulen seuraavalla bussilla. Muita bussi-vaihtoehtoja ei nimittain ollut, koska ensimmainen bussi Fig Treesta lahtee silloin 06.15.
Kun sitten vihdoin paasen sinne, tietyomaan viivytettya matkaa 35 minuutista tunniksi, joudun vain toteamaan, etta pesulassa on kyltti jossa lukee “SORRY WE ARE CLOSED”. Voitte uskoa etta oli elin otsassa siina vaiheessa….

Ei voinut pomo sitten ilmoittaa, etta toita ei ole. Paatin, etta mikali han haluaa etta olen viela siella toissa, saa han itse soittaa tai viestittaa minulle.
Mitaan ei kuulunut, joten ura jai siihen yhteen paivaan.

Tyonhaku jatkui sitten kuumeisesti.
Eras lauantai lahdin sitten aikaisin kampilta kaupunkiin ja ostin lehden, jossa on niita tyopaikka-ilmoituksia, vaikka se turhalta tuntuikin.
Siella oli sitten muutama ilmotus joihin soitin ja eras paikka etsi ihmisia teurastamoon…. Vaihtoehtoja ei enaa tassa vaiheessa ollut, raha oli yksinkertaisesti taysin finaalissa.
Soitin sinne ja pyysivat maanantaina tyohaastatteluun.

Tapani mukaan sitten maanantaina en taaskaan loytanyt tata paikkaa mihin piti menna, ja meni juoksuksi sitten tamakin matka. AWX on taman tyonvalitys-firman nimi, ja aulassa odottelikin jo muutama muu. Haastattelija oli onneksi myohassa, ja han tuli viisi minuuttia jalkeeni ja kutsui kaikki sisaan huoneeseen.

Tassa ei sitten ollut kylla mitaan haastattelua, vaan ennemminkin han alkoi kertomaan teurastamosa ja tyonteosta siella. Kaikki ne hygienia ja tyoturvallisuusjutut mitka olen kuullut. Han antoi lomakkeet huumetestia varten.

Eli siis paasin sinne toihin, teurastamoihin ei jostain syysta ole hinkua (!).

Seuraavana paivana kavin huumetestissa, skannasin passista valokopion heille ja sitten tulikin ongelma vastaan. Heille ei riittanyt numero viisumistani, vaan siita tarvittiin valokopio myoskin. Ei, vaikka selitin etta he voisivat soittaa immigrationiiin ja tarkistaa asian sielta.
Olipas taas mun tuuria, eka tyopaikka joka haluaa kopion viisumista, ennen on numero riitanyt. Mutta lain mukaan tyonantajalla on oikeus nahda seka passi etta viisumi.
Etta vituttiko? Arvasitte oikein. Palkkaa ei saa tilille ennen kuin on viisumista kopio.

Selitin tilanteen heille, etta passini on kadonnut, mutta tama oli yhtion saanto. Joten menin kyttikselle tekemaan ilmoituksen passin katoamisesta.
Torstaina lensin sitten Sydneyyn hakemaan passia. Kylla, luitte oikein. Suomen passia voi hakea vain ja ainoastaan Sydneysta ja sinne on mentava henkilokohtaisesti. Saannot muuttuivat joskus vuosi sitten.
Eli 1000 km taman asian takia. Jos ajatellaan positiivisesti, onneksi en ole Perthissa, sielta sinne olisi ollut matkaa 3000km ja rapiat…

Soitin konsulaattiin ennen sinne menoa, etta onko se varmasti auki. Sanoivat sulkevansa joka paiva yhden aikoihin, mutta jos soitan ennen sinne tuloa, ovat kylla paikalla. Onneksi sen verran joustivat.
Joten Qantasin kone lahti Brisbanesta 10.50 ja olimme Sydneyssa 12.05. Otin junan keskustaan ja sitten vaihdoin Bondi Junction linjaan ja jain pois Edgecliff-asemalla.
Sielta piti suunnistaa sitten Kodankin valokuva-kauppaan. Missa tahansa et voi valokuvia passiin ottaa, koska nykyaanhan myonnetaan passeja joissa on se biometrinen tunniste hassakka, joten valokuvien mittojen kanssa pelataan millimetri pelia.
Monta ihmista on kaannytetty konsulaatista vaaranlaisen kuvan takia.

Maksoin siis 15$ kuuden kuvan sarjasta. Kuvassa piti olla totinen ja katsoa suoraan kameraan. Kuvassa ei myoskaan tule olla mitaan varjoja.
Taman jalkeen kiiruhdin sitten konsulaattiin, mika oli puolen kilometrin paassa Kodakin kaupasta.
Pihassa minua sitten tervehtikin kaksi suomenlippua ja tuntui oudolta, epatodelliselta, koska Sydneyssa oli muutenkin ihan suomen syksyn ilmasto; viileaa ja lehtia maassa.

Konsulaatissa sitten taytiin pari paperia, maksoin 100e passista ja se oli sitten siina. Viela jai hengausaikaa 3-4 tuntia ennen lentoa takaisin.
Kayskentelin keskustassa pari, kolme tuntia ja otin junan jalleen lentokentalle, jossa hengailin sitten viela pari tuntia ennen kuin kone lahti 7.35pm takaisin Brisbaneen.

Onneksi tamakin homma oli hoidettu, ja oli helpottunut olo. Passi tulisi noin kolmen-neljan viikon paasta, jonka jalkeen tarvitsen viela viisumin siihen, sekin maksaa jotakin….

Perjantaina sain soiton etta tyot alkaa tiistaina. Siihen jai sitten viela pari paivaa aikaa hengata. Kavin uimassa keskustassa, ja katsoin aussi-pankkitilia, jossa piti olla palkka maksettuna paivasta autoja pesemassa. Mutta eipa ollut.
Otti kylla aivoon tallainen kaytos, ja lahetin paikan pomolle viestin, etta pidapas huoli etta palkka on ensi torstaina tilillani, etta asiaa ei tarvitse vieda eteenpain. Ei vastannut mitaan, mutta ei ollut rahojakaan tililla. Joten taytyy ottaa selvaa mihin tasta voi valittaa.
Ei se paljoa rahaa ollut, mutta tama onkin periaatekysymys.

Tiistaina sitten toihin. Menin kymmeneksi tahan mestaan, joka sijaitsee Cannon Hill:ssa. Brisbanen keskustasta itaan junalla 15 minuuttia.
Matka on kylla minulle ongelmallinen, koska joudun vaihtamaan ensin bussista junaan ja junasta junaan…..Eli kaksi vaihtoa, ja aikaa kotoa tyon aloittamiseen kuluu reilu 2 tuntia. Kun Brissussa on aamuruuhkat… suomi ei onneksi tieda mitaan ruuhkista… normaaliin 10-15 minuutin matkaan menee 35-40 minuuttia….

Tyo on siis oikeastaan liukuhihna tyota enemman sanan varsinaisessa merkityksessa kuin ex-tyopaikkani Saarioinen.. Itse jouduin siis jauheliha-linjalle :D.
Toisessa paassa on about 5-8 heppua ja ne tyostaa lihan jauhelihaksi ja laittaa lihan sellaseen suppilon muotoiseen valtavan isoon metalliastiaan. Sitten punnitaan kontti, laitetaan muoviseen astiaan, koneen lapi ja kone laittaa etiketit.
Tavara menee siis Coles-kauppaketjulle, mika on Australian johtava supermarket-ketju yhdessa Woolworth:n kanssa. Ja myos
BI-LO (buy low=osta halvalla, jos joku ei tajua mista toi nimi tulee :)).
Koneen loppupaassa pakataan liha joko 8, 12,16 yhteen laatikkoon ja laitetaan etiketti laatikon reunaan punnitsemisen jalkeen, ja sitten liukuhihnaa myoten eteenpain.

Tyo on siis ihan helkkarin tylsaa, ja paikassa on todella vahan ausseja toissa, enemmisto afrikkalaisia seka aasialaisia. Naisia enemman kuin miehia.
Enka ole nahnyt yhtakaan kuollutta lehmaa livena viela tassa paikassa, joten jotain hyvaa taytyy olla!

Tyopaivat on 10-tuntisia, joten toita on vain 4 paivaa viikossa, mika on hyva asia! Tosin se ei automaattisesti ole niin, etta nelja paivaa toita ja kolme vapaata, vaan on aika tiukka tahti, ja sitten joka kolmas viikko on viiden paivan vapaa :).

Kuuluin siniseen ryhmaan, jolla alkaisi perjantaina, eli tanaan viiden paivan vapaa. Tarjottiin etta saa tehda myos perjantain, mikali haluaa koko viikon palkan. Ajattelin, etta joo, tehdaan rahaa.

Eka tyopaiva oli siis 10am-9pm. Keskiviikko 9.30am-7.40pm. Ja torstai 9.30am-12.10am. Arvatkaa olinko hajalla ton vuoron jalkeen? 14,5 h toita! Liukuhihnat ei toimineet, joten jouduimme nostamaan pakkaamamme laatikot lavoilla, ja laatikot eivat ole ihan kamalan kevyita.

Hyva puoli asiassa on, etta jos menee myohaiseksi, yhtio maksaa taksin himaan. Jostain syysta kuitenkin oli vain kolme taksia saatavilla, ja taksia tarvitsevia noin 11, joten jouduimme sulloutumaan monta samaan taksiin. Minulle tietty kavi niin, etta olin kauimpana tuosta mestasta, joten jain viimeisena pois.
Olin kotona kahdelta, ja suorastaan kaaduin sankyyni..

Kun kello soi 6.30, voitte arvata, etta meninko toihin? Ei pysynyt silmat auki sitten millaan ja joka paikkaa kolotti. Joten viiden paivan vapaalla ollaan :). Tuntuu hyvalta.
Jatkoin unia aina kahteen asti paivalla :).
Kai tuossa mestassa kestaa jonkun aikaa, vaikka ekana paivana meinasi itku tulla, niin ankea paikka, ei ikkunan ikkunaa, vain steriilin valkoiset huoneet jossa koneita. Ei edes silmanruokaa :(.

Supervisorit nayttaa olevan ihan ok. Eivat paljoa kay hairitsemassa muutenkaan tyonteon aikana. Alkuun ajattelin, etta on todella tiukat saannot, mutta se oli nakojaan sanahelinaa. Taukojakaan ei ole kukaan kyttailemassa, etta ootko siella just sen 30 minuuttia etka yhtaan enemman.

Jeps. Aarimmaisen vitutuksen jalkeen nayttaa onneksi silta, etta asiat ovat menossa parempaan suuntaan.

Joo ei tassa muuta. Aika tyhjentavasti se tulikin. Palaan asiaan jos on jotain sanottavaa.