Perth, Western Australia
Taalla nyt sitten ollaan.
Lento lahti Brissusta vahan myohassa, noin klo 8.00 paastiin lahtemaan. Kone oli tupaten taynna, ja yllatys yllatys, jouduin lihavan miehen viereen. En halua mitenkaan alentavasti puhua isompikokoisista ihmisista, mutta se nyppii kylla hieman kun sellainen istuu lentokoneessa viereen, ja kuten kaikki tietavat, tilaa ei karjaluokassa paljoa ole.
Hanella oli noin 7-vuotias poika messissa, mutta poika tietenkin halusi istua ikkunan vieressa, han istui keskella ja mina kaytavapaikalla. Han valtasi koollaan mm.kasinojan ja osan penkistani.
Kaytavan toisella puolella istui kuitenkin viela lihavampi mies, niin isolla mahalla etta joutui pyytamaan pidennyksen turvavyohon, koska hanen omansa ei ylettanyt mahan ympari.
No niin. Paastiin kuitenkin lahtemaan muutaman mukulan kirkunan saestyksella. Pikkuihmiset kuitenkin nukahtivat melko pian.
Olin kylla erittain pettynyt kun koko matkan aikana ei tarjoiltu ruokaa. Jos jotain halusi, edes vetta, se maksoi. Mielestani pihtailua, varsinkin lennolla joka kestaa KUUSI tuntia.
Niin, kuusi tuntia, ja jossain vaiheessa onnistuin vaipumaan jonkinlaiseen horrokseenkin mutta se oli pian ohi kun joku astui varpailleni kulkiessaan ohitse. Seuraavan kerran vieressani istunut mies halusi paasta vessaan, joten annoin periksi.
02.00 Brisbanen aikaa olin sitten perilla. Taalla oli vasta puoliyo, joten aikaeromme on siis 5 tuntia suomen ja minun valilla.
Olin ihan naatti ja kun sain rinkkani, joka muuten painoi varmaan ainakin sen 20kg, painelin ulos pohdiskellen milla paasen keskustaan ja mista saan varaamani hostellin osoitteen tietoon.
Vastaus siihen kuitenkin tuli helposti; ulkona oli shuttle bus, bussi joka vie mihin osoitteeseen tai majoitukseen vain keskustan alueella. 15$ ja asia selva. Taksi olisi ollut noin 30$.
Oli melko kylma myos, noin 10 astetta.
Saavuin kuitenkin pian hostellille, Britannia on William:iin. Maksoin viikon etukateen, mika oli melko edukas, 125$ YHA-kortilla. Omoa kortti oli jo vuoden vanha, mutta onneksi eivat olleet kiinnostuneet siita niin paljoa :).
Huoneessa kaikki olivat nukkumassa, kuten oletinkin. Menin suoraan unten maille, olin ihan rattipoikki. Sanky oli yllattaen mukavin missa olen pitkaan aikaan nukkunut, vaikka en ollut edes alapedilla! Pehmea, mutta kova, tyyny makuuni sopivasti littana ja peitto mukavan paksu. Vaivuin koomaan ennen kuin ehdin kymmeneen laskea ja herasin paivalla yhdelta. En ollutkaan hetkeen nukkunut niin hyvin ja olin yllattynyt etta nukuin hostellissa nain mahtavasti.
Lahdin kaupungille aamutoimien jalkeen, mutta oli valitettavasti melko sateista, joten monet suunnitelmistani menivat myttyyn. Yksi niista oli menna biitsille, mutta en halunnut menna surkealla kelilla sinne. Niimpa kiertelin ympariampari kaupunkia. Perth on aavistuksen pienempi kuin Brisbane 1,4 miljoonalla asukkaalla.
Ihan mukavan oloista seutua ja varsinkin kun arska tulee esiin niin tulee olemaan kivaa.
Kavin second hand-kirjakaupassa ja ostin Iyanla Wanzant:n kirjan “In the meantime…”.
Hemmottelin itseani ja kavin selka-hartia-jalkahieronnassa, 60$/tunti. Tekipas hyvaa! En ole hieronnassa kaynyt vuoteen ja sallin itselleni tallaisen pienen hemmotteluhetken. Kylla olikin selka yhta moykkya.
Menin Subwayn kautta hostellille lukemaan kirjaani. Toivottavasti huomenna paistaa aurinko ja paasen nuuskimaan uusia nurkkia 🙂
Tags: Travel
Ihanaa kuulla rakas sisko että olet siellä turvallisesti, jälleen uusia maita ja mantuja tutkimassa ja aikaerokin väheni kahella tunnilla, tuntuu heti että olet paljon lähempänä!! =)) Haleja ja myö tääl pidetään teitille peukkuja kaiken suhteen!!!