Krabi, Thaimaa
No niin… Nyt ollaan paasty hyville mestoille, mutta ensin takaisin maanantai-aamuun.
Olin odottanut siis kuin lehma kesaa, etta Canon lahettaisi minulle sahkopostia kamerani saapumisesta. Sita ei kuitenkaan ollut vielakaan tullut, ja masensi.
Ajattelin kuitenkin maleksia Canonin toimistolle ja kysymaan mika siella maksaa.
Nainen tiskilla muisti minut, ja kertoi kamerani saapuneen! Olin niiiin iloinen kamerani jalleennakemisesta, etta hypin tasa-jalkaa. Tama tiesi sita, etta voisin lahtea milloin tahansa Thaimaahan.
Niimpa menin takaisin hostellille kysymaan, mista saisin ostettua liput Krabille. Matthewkin oli herannyt, joten menimme yhdessa toimistolle, joka on lahella hostellia.
Seuraava bussi lahtisi puolen tunnin paasta, ja halusin ehtia siihen. Penangissa ei ollut oikein enaa mitaan nahtavaa, ja toisekseen, vetta satoi kaatamalla.
Juoksimme takaisin ja Matthew auttoi minua pakkaamaan.
Ehdin kuin ehdinkin puolessa tunnissa, ja “bussi”, mika olikin pakettiauto, kaarsi hostellille heti alakertaan mentyani.
Hieman oli kylla haikeata hyvastella Matthew. Vaikka olemmekin hieman erilaisia ihmisia, han on kuitenkin erittain seurallinen ja hyvasydaminen ihminen.
Ja mista pidin eniten, oli se etta han on yllytyshullu ihminen. Valmis kokeilemaan ihan kaikkea.
Mina ja Matthew
Niin, vaikka matkaa on vain 600 kilometria, siina kesti 11h!
Tietysti rajanylitys-sahlayksessa meni oma aikansa, ja toisekseen pysahdyimme Hat Yaissa, joka on heti Thaimaan rajan jalkeen.
Siella hengailin ostoskeskuksessa muutaman tunnin odotellen seuraavaa bussia.
Tama kuski omasi raskaan kaasujalan, ja seuraavat nelja tuntia menivatkin rallikuskin kyydissa.
Vaikka kello on Malesiassa tunnin vahemman kuin Malesiassa, saavuimme perille 22.00 Thaimaan aikaa.
Bussi heitti minut johonkin matkailuneuvonta-pisteeseen, josta minulle jarkattiin Guesthouse, joka on mukavuudeltaan enemmankin kuin hotelli.
Hinta oli suolainen, 10e/yo, mutta kun ainoa asia mika silla hetkella kiinnosti, oli nukkumaanmeno, ei kauheasti jaksa kiinnostua maksaako majoituksesta 5 euroa enemman vai ei.
Ja huone oli todella mukava! Parveke merimaisemalla, iso, pehmea sanky ja oma kylppari, mista tuli lamminta vetta!
Kavin suihkussa ja valmistauduin nukkumaan.. Ilmastointi vain oli hieman liiankin tehokas, huoneessa oli kylma. Lampotilaa pystyy kaukosaatimella muuttamaan, mutta ei se tuntunut koko yona mihinkaan muuttuvan, vaikka saadin sen 25 asteeseen….
Onneksi peitto oli sentaan lammin.
Herasin jo yhdeksalta, silla en malttanut enaa nukkua, vaan piti paasta katsomaan milta ulkona nayttaa :). Se merimaisema, mika parvekkeeltani nakyy, ei ole niita kaikkein upeimpia kuitenkaan, ja mina halusin paasta sille hienoimmalle biitsille, mita Krabilta loytyy.
Otin bussin siis rannalle.
Ranta olikin jotain uskomattoman upeata. Aurinko paistoi kuumasti, joten teki mieli lahtea uimaan.
Missaan en kuitenkaan nahnyt mitaan tavaroiden sailytyslaatikkoa. Yritin kysella ihmisilta, mutta kukaan ei oikein tiennyt. Sitten kohdalle osui pari kundia, joiden kanssa aloin juttelemaan.
Uudesta-Seelannista kumpikin, todella mukavia tyyppeja, ja he lupasivat vahtia myos tavaroitani.
Hieman epailytti, mutta tunsin etta pystyin luottamaan heihin varsinkin sen jalkeen kun he kyselivat (huumorilla), onko repussani paljonkin rahaa.
Ranta.
Vesi on ihanan kirkasta, ja sinne paastyani siita on vaikea saada tarpeeksi.
Yhtakkia joku sanoikin vierellani, etta naytan aivan merenneidolta sukellellessani koko ajan.
Aloimme juttelemaan, ja tama mies oli ruotsista, ja han on sukellus-kouluttajana taalla Krabilla.
Aurinkoa ei rannalla kovin kauaa pystynyt ottamaan, koska aurinko paistoi niin polttavasti. Viiden aikaan alkoi taivas hieman tummumaan, joten paatin poistua rannalta ennen kuin tulisi sadetta.
Hyppasin bussiin, ja kohta perassani juoksi myos toinen tyyppi.
Juttelin paluumatkan taman Itavaltalaisen Ralfin kanssa.
Ralf on taalla viela joitakin viikkoja, ennen kuin han menee Australiaan. Han on myos aikeissa lahtea huomenna Ko Lantalle, kuten minakin.
Hotellit/hostellit ovat kuitenkin taalla Thaimaassa kalliimpia kuin esim. Malesiassa. Varsinkin nyt, kun sadekausi on taalla ohi. Joten 2e/yo majoitukset taitavat olla historiaa. 6-8 e selviaa. Taytyy katsoa jos loytaa hostellia jostain.
Sovimme Ralfin kanssa menevamme syomaan yhdessa ihan pian, joten pitaa lopettaa. Ties vaikka menisimme Ko Lantalle samaa matkaa 🙂
p.s Hyvaa itsenaisyyspaivaa kaikille!!
p.p.s Nyt voi sitten katsoa jo hieman taaksepain, lisailen viela kuvia kunhan ehdin.
Tags: Travel
Moro!
Hyvää itsenäisyyspäivää myös seikkailijalle! Harmittaa varmaan vähän kun missasit telkkarista tuntemattoman sotilaan ja linnan juhlat, mutta ei hätää, ne tulee vuoden päästä uudestaan joten voit katslla ne sitten jos et ole jäänyt jumiin kenenkään ralfin kanssa… Ps. Joko oot laittanut pelastusliivit päälle kun oot siellä thaimaassa?
Joo kylla on pelastusliivit pulkassa, tai ainakin hollilla aina. Viela ei oo kovin isoa aaltoa iskenyt, sitten pitaa vain sukeltaa 😉
Alat olla oikeissa asemissa siellä Thaimaan puolella! Katselen lippuja ja koitan järkätä asiat kuntoon ja päästä lähtemään. Tapasin itnäisyyspäivä kahvilassa yhden tutun,joka just tuli Thaimaasta ja kuvaili varsinkin sukellusmaastoja ihan taivaallisiksi. Jos matkatoimisto olisi ollut auki, lippu olisi jo kourassa. Sukeltaminen oli lähes ilmaista ja vedet paratiisimaiset. Täällä itsenäisyyspäivänä ei tapahtunut mitään. Tarja karjalaumoineen oli kuulema hemputtanu utareitaan linnassa.
Hyviä elämyksiä Thaimaaseen!