BootsnAll Travel Network



Phuket

Keskiviikko-aamuna aaaaikaisin pakkasin tavarani ja kavelin kadun toiselle puolelle, josta bussi Phukettiin lahti.
Talla kertaa kaikki sujui onneksi hieman mutkattomammin.
Kun mentiin ihan yhdella ja samalla bussilla koko matka!
Lauttamatka Ko Samuilta kesti reilun tunnin ja sitten jatkoimmekin ikuisuudelta tuntuvan ajan verran….
Matkassa kesti talla kertaa 8 tuntia. Aikaa kului ilmeisesti siina kun kiertelimme vahan siella sun taalla ottamassa porukkaa kyytiin.
En voinut kovin hyvin bussissa, ja tilannetta ei yhtaan parantanut vieressani istuva nuori thaimaalais-nainen, joka oksensi lattialle…

Paasimme kuitenkin perille. Bussiasema sijaitsee siis Phuketin kaupunkikeskustassa. Ja taas se sama, majoituspaikan etsinta..
Phuket todellakin tekee rahaa turisteillaan; sen sain huomata, koska majoitusta oli todella vaikea saada, ja se halvin minka sain oli 20 euroa yolta.
Olin varannut siis jo etukateen toisen hotellin perjantaista eteenpain itselleni ja veljelleni Markulle, joka saapui eilen yolla tanne Phukettiin.
Joten menin toiseen hotelliin ensin, ja kylla kirveli maksaa hintaa.

Otin skootteri-taksin, joka maksoi 4 euroa tinkimisen jalkeen. Ihan kohtuullinen hinta 18 kilometrin matkasta Patong Beachille.
Keli oli mita parhain, ja yllatyin todella positiivisesti.
Menin heti rannalle, mika naytti upealta, vaikka varmasti tsunamin tuhot nakyy viela siella. Tosin oma silma ei sita osaa erottaa, mita on tuhoutunut, koska en ole kaynyt taalla aikaisemmin.

Jos kay Thaimaassa ollessaan vain Phuketin kaltaisessa paikassa, sanoisin etta maasta ei saa ihan realistista kuvaa.
Taalla on kaikki oikein hienoa, rakennukset ja yleisilme muutenkin.
Joka paikassa on tekstit englanniksi ja yleensa kauppiaatkin osaavat jonkun verran englantia.
Taalla ei yksinkertaisesti nae helposti koyhaa puolta Thaimaasta.

Torstaiksi varasin kanoottiretken, koska halusin jotain actionia.
Mutta, olisi kannattanut todellakin miettia, osallistuako tallaiselle turistiretkelle.

Mistahan aloittaisin?
Olo oli kuin mummolla ompelukerhossa. Minut tultiin hakemaan pakettiautolla, mika siis on myos ilmeisesti minibussi taalla Thaimaassa. Meita oli 10 ihmista talle retkelle lahdossa.
Ensin ajoimme 2 tuntia Phangalle, joka on kaupunki Phuketista pohjoiseen. Siella sitten meidat heitettiin Buddha-temppelin luokse, ja annettiin 20 minuuttia aikaa ihmetella ymparillemme.
Temppeli oli toki hieno.

Sitten meidat kommennettiin bussiin, ja odottelimme joitakin tyyppeja..
Menimme Phanganin satamaan. Siella oli meita odottamassa pitkahantavene, jolla lahdimme James Bond-saarille. En nyt itse asiassa tieda, etta onko talla jotain tekemista James Bond leffojen kanssa? Kun en ole koskaan katsonut ensimmaistakaan leffaa (enka katso).
Matkalla alkoi satamaan vetta, mutta paamme paalla olevaa pressua ei silti voitu avata (!).
Taas menimme katsomaan saarta ja ne samat 20 minuuttia aikaa, ja sama toistui muslimien kalastajakylassa.

Lopuksi menimme luolaan, jossa oli vetta noin reiteen asti. Ensin menimme kanootteihin, joiden perassa istui tyyppi soutamassa. 5 minuuttia ja vaihdoimme bambulauttaan luolan sisalla. Sitten kahlasimme. Luola oli oikein hieno, mutta varmasti se olisi ollut upeampi kokemus hieman pienemmalla porukalla. Seuraamme oli viela yhdistetty 10 muuta ihmista, joten siina on jo hassakkaa osakseen, kun joku yrittaa pitaa porukkaa kasassa pimeassa lu0lassa, jossa meilla on vain taskulamput.
Kaannyimme takaisin, ja menimme samaa reittia takaisin.
Sitten lahdimmekin takaisin Phukettia kohden.

Jotenkin jai todella karvas maku suuhun tosta hommasta. Ensinnakin, missa vaiheessa oli se melominen? Koko matkan ajan kulutimme pelkastaan takapuoltamme istuen autossa, veneessa tai jossain muussa tuolissa.
Toisekseen, matkanjarjestajat vaikuttivat itse todella kyllastyneilta. Ymmarran kylla, jos tekee saman jutun joka paiva, 5 kertaa viikossa. Mielestani matkasta ei vain saanut ollenkaan todenmukaista kuvaa. Mutta niinhan se bisnes toimiikin kai…

Olihan se tietysti omaa mokaani, etten alynnyt kysya kaikkea. Usein onkin, etta jos menee jostakin matkatoimistosta (kaikki reissut jarjestetaan niiden kautta) kysymaan, saa oikeasti pumpata kaiken tiedon irti, mitaan ei kerrota vapaa-ehtoisesti.
Tietysti asiaan voi vaikuttaa heidan huonohko englanninkielen taitonsa, mutta ei aina voi muistaa kysya joka yksityiskohtaa erikseen. Ja usein joutuu melkein esittamaan pantomiimina mita tarkoittaa ja sitten viela piirtamaan paperille, jos ei meinaa menna viesti perille.

Olin todella pettynyt reissuun, jossa en oikeasti tuntenut kokevani oikeastaan mitaan, kiitos myos 20-minuuttisten tutustumiskierroksien….

Ainakin opin taas yhden asian; itse jarjestetty reissu, paras reissu. Patee niin suomessa kuin ulkomailla.

Noh. Kyllahan mina tuosta toivuin ;).
Nurkan takana hotellista on tuoretori, jossa myydaan tuoreita vihanneksia, hedelmia, yrttteja, mausteita, lihaa ja ties mita. Kavin ostamassa kaksi kiloa mandariineja ja kaksi kiloa rypaleita, hintaan 4 euroa. Hedelmat maistuvat todella hyvilta kun niita ei ole myrkytetty lisa-aineilla.

Illalla kavin kuitenkin viela viihteella, koska taalla sita yoelamaa on vaikka muilla jakaa. Ihan hyvat juhlat taalla saadaan aikaisin, paitsi etta kunnon tanssi clubia en ole viela loytanyt, mutta sekin hoitunee luultavasti viikonloppuna, kun saan asiantuntevaa opastusta ;).

Torstaina kavin salilla! Loysin kuntosalin, ja ette usko kuinka paljon nautin, kun paasin cross-trainerin kimppuun! Olin aivan euforiassa. Salilta loytyi myos kaikki asianmukaiset laitteet, joten mikas siina treenatessa!
Ja lisaksi Dana Fitness ja muut kuntosalit voisivat vaikka vahan ottaa opiksi hintapolitiikasta; 3 euroa kerta. Siis jossain pain maailmaa paasee viela salille kertamaksulla ja edukkaasti. Hurjaa.
Tuolla aion kayda lahes joka paiva ennen kuin Australia kutsuu.

Markku saapui sitten viime yona yhden aikaan hotellille. Oli mukava jalleennakeminen nain jouluaaton merkeissa.
Lahdimme pienelle kierrokselle kylalle ja kavimme myos viihteella, vaikka olin varma etta Markku olisi niin vasynyt lennon jaljilta ettei jaksaisi minnekkaan lahtea.
Loysin sitten tanssibaarinkin, menin tamppaamaan tanssilattiaa muutaman eurooppalaisen kanssa. Tosin tanssilattialla oli ihan hillittomasti vakea, etta ei meinannut kaantymaan mahtua :).

Jep. Jouluaatto on tanaan, enka vielakaan ymmarra. Loytyyhan taaltakin muutama joulukuusi, jotta ei paase unohtumaan.
Enpas viela mita tanaan, aattona keksitaan.
Varmaan aika perussettia; salille, biitsille ja yleista ihmettelya. Ellen keksi jotain…..

Oikein hyvaa joulua kaikille teille rakkaat, ja kiitos etta olette mukana reissussani lukemalla ahkerasti tata blogia!!!
Nauttikaa joulusta ja hyvasta sapuskasta.

Kuvia en nyt jaksa/ehdi lisata, ehka myohemmin tanaan. Halusin vain toivottaa kaikille hyvaa joulua!



Tags:

0 responses to “Phuket”

  1. tuula says:

    Hyvää Joulua sinulle Marke kyllä olisi täältä Suomesta päästävä pois kun sataa räntää

  2. Pera says:

    Hyvää Joulun jatkoa Ja Onnellista Uutta Vuotta Marke ja Markku !

    Marke, tunnistin sinut heti kuvastasi eräässä matkaraporteissasi.
    Sisarustesi tapaan sinussa on tunnistettavissa Isäsi piirteitä. Ei pelkästään kasvonpiirteet, vaan myös näköjään uskallusta ja ennakkoluulottomutta.
    Isäsi kanssa olin hyvin läheinen ystävä aikoinaan. Vietin teillä maalla, (isoisasäsi talossa ja myös jonkin verran teillä) useita kesiä ja muutamia talvilomia. Siellä minuakin yritettiin kasvatettaa luokkaan; “Parasta A-ryhmää”. Markun, kautta sain tämän linkkivinkin:
    http://blogs.bootsnall.com/Macarena/?p=23#comment-35

    Markku, huomasin Marken mainitsevan 24.12 matka-raportissaan saapumisestasi perille. Arvelinkin niin tapahtuvan, koska et ole kai koskaan jäänyt matkan varrelle kellumaan……! Miten matka meni….?
    Kiitos J-lahjasta maxxis takista ja -lakista….. rimmasiko?
    Takki on nykyiselle koolleni iso kuin teltta (XL), onkohan se vaihdettavissa kokoon M? Vai alanko paisuttaa itseäni?

    Muistit, että aina kannattaa hankkiutua vain itseään fiksumpaan seuraan, se kehittää. Tavattuasi nyt sisaresi Marken taidat olla sellaisessa seurassa? Viihtykää.

    Ps.
    Katselin tänään 26.12 Tsunamin vuosipäivän johdosta järjestettyjä juhlallisuuksi telkasta, samoin dokumentaarisia raportteja. Ensiksi mainitussa arvelin näkeväni ainakin vilaukselta Markun, ainakin Lotan hurmanneen vaalean kuontalon. Ei näkynyt eturivissä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *