Cronullassa
Viikko vierahti taas. Olin sen ajan Cronullassa. Kaupunkielama alkoi taas siina maarin riittamaan, etta piti paasta “maalle”, eli esikaupunkialueelle. Siispa sinne. Ja koska Keiranilla ja Grantilla on mukava talo siella, niin punkkasin heidan luonaan.
Cronullassa on mukavat juoksumaastot. Keiranin ja Grantin talo sijaitsee noin 150 metrin paasta rannalta, ja rantaa pitkin menee mukava tie jota pitkin voi juosta pitkan lenkin. Ja hyvilla merimaisemilla hoystettyna.
Eraana lampimana paivana viikolla lahdimme Keiranin kanssa auton kanssa biitsille. Hintana rannalle lohoamiselle (kera auton) oli siis 12 euroa! Noh, hyvasta kannattaa maksaa, totesin kun viiletimme jonkinlaista aavikkorallia jeepilla kohti rantaviivan alkua. Tuli oikeasti sellainen olo, etta olimme jossain aavikolla kun nakyi vain vaaleanruskeaa hiekkaa joka puolella. Onneksi Keiranin jeeppi oli hyva emmeka jaaneet jumiin :D.
Rantaviiva oli sitten tosiaan useamman kilometrin pitka, ja loysimme hiljaisen kohdan, mihin parkkeerasimme auton. Viikonloppuna rannat ovat kuulemma aivan tupaten taynna. Olimme siis onnekkaita etta paasimme tulemaan viikolla, kun kummallakaan ei ollut velvoitteita, kuten tyo tai jotain :).
Keiranin jeeppi ja merimaisemaa.
Aurinko paahtoi kyllakin niin kuumana, etta kolmen tunnin uimisen ja yleisen ihmettelyn jalkeen oli jo vahan pakko poistua etta emme karvenny karrelle. Keiranin iho on herkka palamaan, kun han kuuluu niihin punertavahiuksisten klaaniin jotka palavat herkasti auringossa.
Launtai oli sitten vahan huonompi paiva. Tai ei siis minulle. Keiranin olisi luultavasti kannattanut nukkua koko paiva.
Han oli pari viikkoa sitten tormannyt vahingossa autollaan naapurin autoon. Aika perinteinen juttu, oli lahdossa kampaltaan, ei ollut huomannut kun tama heebo oli ollut tulossa vasemmalta ja han oli siis nain onnistunut rikkomaan naapurin autosta toisen ajovalon kokonaan.
Ei siina siis viela mitaan, mutta kun tama naapuri nyt sitten soitti lauantain-aamuna ja kertoi paljon talle ajovalon korjaukselle tulisi hintaa… Autokorjaamo a pyysi 550 euroa ja b pyysi 670 euroa!?! Huvittavaksi asian teki viela se, etta tama -87 vuoden auto itsessaan tuskin oli edes 500 euron arvoinen.
Lahdimme sitten kaymaan Keiranin porukoiden luona, jotka asuvat noin 10 kilometrin paassa Keiranin kampilta, koska hanen taytyi menna nettiin ja hoitaa joitain asioita siella. Lisaksi han halusi kayda kysymassa parilta muulta autokorjaamolta hinta-arvioita naapurin kaaran korjauksesta.
Mikaan paikka ei ollut auki koska oli lauantai. Lisaksi netti ei toiminut ja takaisinpain tullessa han totesi puolessavalissa matkaa unohtaneensa tarkeita papereita porukoidensa luokse….
Kun olimme takaisin hanen kampillaan, saimme todeta etta Keiran oli unohtanut avaimen sisalle… Emme siis paasseet sisaan.
Tama oli yksi naista vahemman mukavista paivista Keiranille. En voi sanoa etta minullakaan olisi ihan huippuhauskaa silloin ollut, mutta nain jalkeenpain kylla hieman hymyilyttaa koko episodi.
Mutta ei se ihan tahan paattynyt, vaikka pahin olikin ohi. Keiranilla ei ollut Grantin puhelinnumeroa, koska hanella oli ollut kannykka juuri huollossa, ja kaikki numerot olivat sen myota kadonneet hanen kannykastaan. Menimme sitten rannalle syomaan ja pohtimaan kuumeisesti seuraavaa mielenkiintoista kysymysta; kuinka paasisimme sisalle?
Siina sitten Keiranilla syttyi idealamppu, kun han muisti etta Grantin veli asuu suhteellisen lahella, joten voisimme kysya hanelta. Talla kertaa olimmekin onnekkaita, silla han oli kotona ja saimme numeron.
Grant oli matkalla takaisin, joten paasimme sisaan melko pian heidan kamppaansa.
Keiranin uusi grilli. Luulisi etta talla karistyy pihvi kuin pihvi!
Kuva ei kyllakaan ole ihan parhaasta paasta. Yritin laittaa paremman kuvan, mutta jostain syysta kone ei sita suostunut pienentamaan. Aina ei voi voittaa!
Nyt keskiviikkona koittaa sitten SUURI hetki, kun lahden kampasta jonnekkin. Nimenomaan jonnekkin. En vielakaan oikein tieda mita saadan. Tulin vasta tanaan takaisin Cronullasta, joten en ole ehtinyt viela tekemaan tanaan mitaan muuta kuin kayda uimassa.
Tosin on vahan sellainen jamahtanyt olo, joten pitaisi kylla varmaan paasta vahan seikkailemaan. Taalla on niin monta kiinnostavaa mutkaa ja niemennotkoa, etta en oikein tieda mista aloittaisin!
Ja milla kuljen. Bussilla, junalla, lentokoneella vai kimppakyydilla. Huomenna otan asioista selvaa, ja kun seuraavan kerran kirjoitan blogiin, tiedan varmasti missa olen, koska olen varmasti jossakin muualla :D.
Tags: Travel
Johan on Aussirannoilla hintaa!!! Onko ne jollakin tavalla loppumassa kun tollanen rantamaksu? Saksassa hintana oli 6e/pv ja se oli jo mielestäni kova maksu. Siellä on ylikansoittuminen ja sotkeminen varmaan ongelmana enemmän kuin Ausseissa. Tolla rahalla pitää kyllä nauttia silmittömästi rannalla retkottamisesta!!!
Mielenkiinnolla odotetaan millanen singahtaminen lähipäivinä tapahtuu ja mihin suuntaa!! Seuraan Aamulehden otsikoita tarkasti!!!
Mukavaa singahtelua!!
Markku
Terveisiä kotosuomesta serkulle reissun päälle!
Markku kertoi näistä sun sivuista äiteelle ja minähän tietysti sinkaisin tänne heti ihmettelemään vähän erilaista elämää. 😉 Kuulostaa kieltämättä mielenkiintoisemmalta kun tämä keskiluokkainen “7.5 h päivässä duunia – omistusasunto ja auto” – elämä. 😀 Tosin multa olis varmaan mennyt sisu jo muutaman kerran kurkkuun kaiken maailman rottien ja hämähäkkien kanssa, hehe.
Terkuin
Serkkusi Anitta