Ihmeellinen Maailma

 Olen jo ehtinyt kotiutua Cairnsiin taman viikon aikana, mita olen taalla ollut. Ensin tosiaan punkkasin YHA-ketjun hostellissa, mutta alkoi jo toisena aamuna palamaan hihat kimppa-asumiseen. Saapumisiltana tosiaan huoneessa oli kolme espanjalaista nuorta naista, jotka eivat ilmeisesti pitaneet myohaisesta saapujasta (tulin noin 10.30 pm), vaikka en puheesta mitaan ymmartanyt, aanensavysta sitakin enemman. Enka pitanyt edes kovaa aanta mielestani. Hostelliasuminen on aina hostelliasumista, joten ei silta voi odottaa kovin paljoa mukavuutta tai yksityisyytta, ainoastaan sen katon paan paalle ja pedin jossa nukkua.

 Nama samaiset naiset sitten lahtivat sita seuraavana aamuna aikamoisella metelilla…. Taitaa olla aikalailla viela totuttelua siina, mika ero on hostellilla ja hotellilla.

 Seuraavana paivana huonekaverinani oli saksalainen nainen, joka oli todella mukava. Olimme siis kaksin neljan hengen huoneessa, mika sopi paremmin kuin hyvin :). Tosin ihmetyttaa lehtien kirjoittelut majoituksen puutteesta.Pyorremyrsky Larryn jalkeen Innisfailin asukkaat tulivat siis suurin joukoin tanne Cairnsiin tuhoutuneista kodeistaan. Silti tuntuu etta ainakin hostelleissa on tilaa, tietysti ei varmaan ensimmaisena tule mieleen tulla hostelliin niin suurin jarkytyksen jalkeen, jolloin luultavasti haluaa jonkinnakoista kriisi-apua tai ainakin yksityisyytta.

 Niin me kuitenkin sitten menimme nukkumaan ennen puoltayota. Kesti kauan ennen kuin nukahdin…. Kello nelja aamulla heraan ulvovaan aaneen. Unenpopperossa kysyn huonetoveriltani, etta “mika he**etti tuo aani on?”. Palohalytinhan se. En ole koskaan kuullut vastaavaa palohalyttimen aanta plus olin sen verran autuilla laitumilla unessani etta en todellakaan kyennyt loogiseen ajatteluun niin nopeasti. Niimpa sitten haivyimme huoneesta ja viiden minuutin paasta kuulutetaan etta ei hataa, virhehalytys…

 Lisaksi huoneessa ravasi siivoja, joitain muita tyyppeja jollakin tarkastuskierroksella, plus hostellissa tehtiin remonttia etta se siita rauhasta. Viimeisena paivana jouduin vaihtamaan huonetta. Joku oli varannut koko huoneen, joten jouduin vaihtamaan toiseen huoneeseen. En ymmarra miksi hostellin check-out aika on aina 10.00., mutta sisaan paasee harvemmin ennen 12.00. Tietenkin huoneet pitaa siivota. Eli minun piti pakata reppu, vieda se hostellin sailytyslokeroon, palloilla 2 tuntia jossain ja tulla takaisin hakemaan tavarat lokerosta ja vieda se toiseen huoneeseen, joka oli melkein edellisen vieressa…. Ymmarran kylla etta huoneet pitaa siivota, mutta aasiassa reissatessani check-out ja check-in time olivat painvastoin. Se oli mielestani hyva, silla monesti tuli saavuttua aamulla hostellille ja sita ei halunnut mitaan muuta kuin saada huone mahdollisimman nopeasti ja kaatua sankyyn.

 No. Olin onneksi tarkkailllut hostellin ilmoitustaulua, ja siella eras vuokrasi kamppaa, jossa sanottiin etta myos lyhyempiaikaiset vuokralaiset huomioidaan. Soitin sitten numeroon, ja itse asiassa tama olikin omakotitalo! Talosta oli lahdossa yksi henkilo muutaman paivan sisalla, joten tama kundi oli valmis vuokraamaan yhden huoneen huhtikuun alusta.

 Kavin katsomassa tata taloa, joka on 10 minuutin paassa keskustasta. Talossa asuu 4 henkiloa, Daen 35, joka hoitaa talon vuokrausasian, brasialialainen opiskelijatytto seka toinen mies. Molemmat talon miespuoliset ovat myos sukelluksen opettajia! Daen kertoi etta taloa oli kaynyt katsomassa jo muutama ja soittoja tuli vierailunikin aikana monta. Talossa on kaksi kerrosta, isohko keittio, olohuone, iso parveke ja alakerrassa Daenin huone, autotalli seka pyykinpesuhuone. En kuitenkaan halunnut paattaa silta istumalta, ja sanoin miettivani seuraavaan paivaan.

 Seuraavana paivan tein sitten paatokseni, ja sanoin ottavani huoneen jos se viela oli vapaana. Olihan se! Tunsin etta tarvitsen omaa rauhaa ja yksityisyytta talla hetkella, jotta paasisin ailahtelevan tunne-elamani kanssa tasapainoon edes joten kuten.

 Kavin sitten maksamassa Daenille kahden viikon vuokran ja sain avaimet. Olin iloinen, etta sain jaada kahdeksi viikoksi, koska usein vuokranantajat haluavat vuokralaiset 1/3 kuukaudeksi. Tosin ihmettellin, mika teki juuri minusta niin onnekkaan etta sain taman huoneen. Daen tiedusteli minulta soittaessani, etta haluanko muuttaa sinne, ja kun sanoin etta kylla, han sanoi etta saat huoneen(!). No, enpa sita sen enempaa ihmetellyt, Daen on mukava tyyppi ja on hienoa etta paasin pois ylihinnoitellusta, meluisasta hostellista.

 Sunnuntaina kavin sitten kylalla ja ajattelin kysella eri paikoista sukellusmahdollisuuksista. Kuten sanottua, haluan menna parhaalle sukellusreissulla mita on tarjolla, silla tama on melko ainutlaatuinen tilaisuus. Onnekseni tama info pisteen nainen oli itse intohimoinen sukeltaja, joten han osasi heti kaivaa oikeat esitteet esiin.

 Sukelluskouluja on taalla kuin sienia sateella. Parhaat reissut ovat kuitenkin niita, joita ei tehda joka paiva. Ja riutan reunalle. Yhden tai kahden paivan reissu ei kuulemma edes riita parhaille paikoille paasemiseen.

 Joten…. Loytyihan sielta minullekin se helmi, neljan yon ja viiden paivan sukellusreissu! 18 ihmista laivassa, murkina ja varusteet kuuluvat hintaan! Kallishan se oli…. mutta tata olen odottanut enemman kuin mitaan, joten nyt mennaan ettei tarvitse katua myohemmin! Lahdemme siis tiistaina 2 aikaan paivalla. Matka ensimmaiseen sukelluskohteeseen Ribbon Reefille kestaa 16h! Eli sukellamme ensimmaisen kerran keskiviikko aamuna. Nopeastihan tama tuli loppujen lopuksi, mutta tama tarjous oli sen verran hyva, olisi tyhmaa missata tama. Ja mina sain sen viimeisen vapaan paikan!!!!

 Sukellamme siis 15 sukellusta joista muistaaksen 2 on yosukellusta. Yosukelluksessa hienoa on se, etta veden alla on viela enemman jengia kuin paivalla, lisaksi taskulampulla nakee veden alla oikeat varit, normaalistihan kaikki nayttaa pelkastaan siniselta jossain 30-40metrissa.

 Jep. Muuten alan tottua tahan ilmastoon, jossa ilman kosteus% on 80…  Ja taalla Cairnsissa nakee lepakoita ihan keskustassakin! Hassua.Talon pihalla, jossa asun, on Umbrella Tree, on muutaman lepakon koti! Puu saa nimensa juuri oksistaan, joissa lehdet muodostavat taman sateenvarjomaisen olemuksen.

  Nyt taytyy rientaa. Taytyy valmistautua huomista varten. Ei varmaan tule unta kun mietin millaisia kaloja tulen nakemaan!! Palaan asiaan siis aikaisintaan sunnuntaina. Palaamme lauantaina kuuden aikaan illalla.

Tags: Travel

This entry was posted on Monday, April 3rd, 2006 at 4:26 am and is filed under Travel. You can follow any responses to this entry through the RSS 2.0 feed. You can leave a response, or trackback from your own site.