SEA – OZ – NZ

Sua s’dei!

Ollaan vahan hitaita naiden kirjoittelujen suhteen. Nytkin on nakojaan mennyt jo pari viikkoa edellisesta meilista. Lisailtiin kylla muutama kuva tanne pari paivaa sitten, jos joku huomasi. Talla hetkella ollaan jo Kambodzassa. Kylla! Mutta siita vahan myohemmin 🙂

Niinkuin Tero kommenteissaan muisteli niin Melakan jokiristeilylla opas kylla edelleen kertoi paikalla kuvatusta Sean Conneryn elokuvasta, jonka nimi ei kylla jaanyt mieleen. Lisaksi kaveri oli nimennyt joessa elavia rauhoitettuja liskoja elokuvan mukaan. Muutenkin oli aika lysti kaveri suustansa ja teki jokiajelusta varsin hauskan. Mutta jatketaanpas tasta jo eteenpain, ettei kovin montaa viikkoa kuljeta tapahtumista jaljessa. Niin sen verran viela, etta matkakassa sain huomattavan kohennuksen edellisella viikolla kun Astra meni kaupaksi. Kiitokset kaytannon kauppajarjestelyista viela kotivaelle! Niin ja Juhalle viela tiedoksi etta olut Malesiassa on tosiaan aika kallista (muslimimaa kun on).

[read on]

Helo,

Hups heijaa – viikko on vierahtanyt nopsaan. Melakasta siirryttiin Kuala Lumpuriin ja nyt ollaan Cameron Higlandsilla, Tanah Rata -nimisessa kylassa. Onpas kiva saada viesteja teilta tanne blogiin! Mukavaa matkaa Arille ja Anulle ja Mattikin sitten varoo niita kaatuilevia puita hiihtoreissuillaan 🙂 Kuvia laitettiin tanne tosiaan hiukan myohemmin kuin tekstia eli Mamma oli oikeassa. Meidan kamera on reistaillut ja etenkin paikallisten ihmisten kuvaaminen on hankalaa, kun laitteen kanssa saa tapella koko ajan. Mutta joitakin otoksia yritetaan tanne saada muidenkin nahtavaksi.

Melakassa (http://www.melaka.net/) viihdyttiin kolmisen paivaa. Melaka (Malacca) oli kiva pieni kaupunki ja parani vain loppua kohti. Hienointa siella oli Chinatown (niita tuntuu olevan taalla joka kaupungissa), jota onkin kehuttu parhaimmaksi kiinalaiseksi kaupunginosaksi. Paljon vanhoja rakennuksia ja temppeleita on jaljella ja tunnelma on rennon rauhallinen. Toinen nahtavyys Melakassa on siirtomaa-ajan vanhat rakennukset. Malesia itsenaistyi vasta 50-luvun lopulla ja sita ennen maata hallitsi eri aikakausina eri maat – portugalilaiset, hollantilaiset ja britit. Niilta ajoilta kaupungissa on jaljella vanhoja linnoja ja rakennuksia, mutta enemman ainakin meita kiehtoi kiinalainen kaupunginosa. Melakan halki menee joki ja kaytiin pienella veneristeilylla sita pitkin. Sekin oli aika yllattavan antoisa juttu, silta kun ei odotettu ennakkoon mitaan.

[read on]

Pikku-Leevi syntyi tanaan! Eli minusta tuli tati 🙂 Olin ihan onnesta mykkana ja soitin Karrille ja Arjalle Suomeen. Ja mua alko itkettaan. Niin onnellinen olin. Onnea viela kerran Karrille ja Arjalle!

Sain Leevi-uutisen, kun oltiin bussissa matkalla Malesiaan. Rajan ylitys kavi helposti. Hypattiin Singaporessa bussiin, joka toi rajalle, taytettiin viisumikaavakkeet ja hypattiin takaisin bussiin, joka vei meidat Johar Bahruun. Sielta ostettiin bussitiketit Melakkaan. Ja taalla siis ollaan nyt. Melakan kaupunki sijaitsee niemimaan lansirannalla noin 200 km etelakarjesta ja bussimatka Singaporesta kesti noin 4,5 h.

[read on]

1.1.2006: Kolmatta paivaa samat vaatteet paalla. Hiukan allotti aamulla. Ja lisaksi se, etta ulkona on kolmisenkymmenta astetta lamminta ja kosteaa kuin saunassa. Ja mulla tweed-houisut ja Ollilla farkut. Ja sandaaleista ei tietoakaan. (Ei siis vielakaan tietoa rinkoista.) Nailla vermeilla lahdettiin puolen paivan maissa Little Indiaan ja Chinatowniin. Singapore on eri kulttuurien yhdistelma. Kiinalaisia on eniten. Perassa tulevat malesialaiset ja intialaiset. Eri uskontoja on paljon ja se nakyy myos katukuvassa. Kulttuureja taitaa yhdistaa ainakin yksi asia. Shoppailu. Kaupoista ja tavaroista ei ole puutetta, mutta nain budjettimatkaajalle ja vuoden rinkkaa kantavalle ne eivat anna juurikaan iloa. (Lentokentalta tuli viesti, etta toisesta rinkasta on havainto (!). Toisesta ei tietoakaan.)

[read on]

Pitka lento takana. Singaporen uuden vuoden viettoon lahdettiin lentokentalta ilman rinkkoja. Ne kun oli jaany jonnekin matkan varrelle. Itse asiassa se ei panninyt yhtaan. Sita ottaa varmaan hiukan rennommin asiat, kun tietaa etta aikaa on paljon. Ei ressia lomasta. Asiaa helpotti viela virkailijan 200 S$ (100 eur) hyvitys kassien myohastymisesta.

[read on]

(Nama alkuviestit tulee hiukka myohassa. Paastiin vasta nyt koneelle.)

Huh huh. Herattiin aamulla ajoissa pakkaamaan. Jotenkin oli sellainen olo, etta pitkaan menee. Peruspositiivinen Olli ajatteli toisin 🙂 Mutta miten kavi. Ei nukuttu to ja pe valisena yona lainkaan. Pakkaamista riitti lahtoon asti. Kai vika on vain meissa. (Olli palautti kirjoja neljaan eri kirjastoon kolmen aikaan yolla.) Enpa ollut pitkaan aikaan nauranut niin makeasti kuin yolla tavaroiden seassa. Vasymys oli totaalinen ja olo oli kuin kannissa. Helsinkiin lahdettiin yhdeksan maissa. Puoli sukua oli paikalla saattelemassa. Oltiin varmaan naky 🙂 Muutaman kyyneleen paastin portilla ja Ollillakin oli kuulemma pala kurkussa. Haikea olo, mutta silti onnellinen ja innokas.

Riikka

Niin kuin kaikki tutut tietavat, tarkoituksena on reissata noin vuosi matkakohteina ainakin eraita Kaakkois-Aasian maita, Australia ja Uusi-Seelanti. Lentolippuihin on maaritetty reitti Hki-Singapore-Sydney-Christchurch//Auckland-Bangkok-Hki eli naissa raameissa mennaan. Alustavan suunnitelman mukaan Kaakkois-Aasiassa kiertelemme noin parin kuukautta, jonka jalkeen matka jatkuu maaliskuussa Australiaan. Australiassa vietamme suurimman osan vuodestamme maata kiertaen ja toita tehden. Loppuvuodesta retki jatkuu Uuteen Seelantiin. Kotiapain tullessa meilla on viela mahdollisuus pysahtya Bangkokiin, mutta katsotaan riittaako enaa siina vaiheessa mielenkiintoa tai aikaa tutustua Pohjois-Thaimaahan tai sen naapurimaihin.

Ai niin. Meillekin saa kirjoitella, ettei tama mene ihan kaksinpuheluksi! Joten viesteja voi laittaa joko naille sivuille tai sahkopostiin.

Olli ja Riikka