SEA – OZ – NZ

G’day Mates! 

Kuukausi campervanissa nukkumista takana eika kyllastymisen merkkeja viela laisinkaan. Kylla Bettyn osto oli hyva juttu. Ainakin tahan asti. Ollaan ajettu yli 3500 kilometria ja auto on toiminut hyvin. Mita nyt pakoputki vahan pitaa aanta, mutta se korjataan vain jos on ihan pakko. No worries.

Sydneysta ajettiin ensin Blue Mountaisille ja vietetettiin ensimmainen yo parkkipaikalla nukkuen. Sillahan ei sinallaan ole mitaan valia missa nukutaan, kun autossa nukutaan kuitenkin. Sallittua julkisilla paikoilla nukkuminen ei aina ole, mutta sita ei oikein aina tieda missa on ja missa ei. Nyt ei ainakaan kukaan tullut sanomaan mitaan. Ensimmainen yo oli kylma. Todella kylma. Eipa olisi uskonut, etta Australiassa voi nain paljon palella! Ollilla on pientakin pienempi kesamakuupussi mukana eika se tunnu oikein riittavan. Nyt kun ollaan paasty etelan kylmista oista hiukan pohjoisemmas alkaa yotkin olla hiukan lampimampia. Mutta talvi taalla on selvasti. Paivalla on lamminta, mutta yolla eron huomaa.

Blue Mountains oli hieno paikka. Ja onhan oman auton kanssa matkustaminen vapauttavaa. Ei tarvitse katsoa bussiaikatauluja ja voi menna mihin huvittaa. Niinpa Blue Mountaisilla kaytiin monella eri nakoalapaikalla ja luontopolulla. Ensimmaiset paivat auton kanssa olivat melkein parhaita. Oli hieno fiilis ajella vain ympariinsa ja katsella maisemia. Yksi yo vietettiin pienen vuorinyppylan paalla metsan keskella. Tahtitaivas naytti uskomattoman hienolta.

Blue Mountains:

   

Blue Mountaisin jalkeen ajelimme maasudun lapi hiukan luoteeseen Hunter Valleyn viinialueelle. Nyt maisemat oli kumpuilevaa viininviljelysmaastoa. Erittain kaunista sekin. Hunter Valleyn alueella on paljon viinitiloja, missa saa vierailla ja maistella viineja. Tunnetuin missa kaytiin oli varmaankin Lindemans, mutta parhaita olivat kuitenkin pienet viinitilat.

Hunter Valley:

   

Viinitilakiertoajelun jalkeen naimme ensimmaisen kerran kenguruita. Ne pomppi pellolla auringonlaskun aikaan. Oli ihana fiilis nahda niita ensimmaisen kerran. Ei siina voinut kuin pysayttaa auton ja katsella. New South Walesissa majailimme yhden yon Crowdy Bay luonnonpuistossa. Hauskinta paikassa oli, etta kengurut majaili samassa paikassa. Syotiin siis illallista ulkona kenguruperheiden kanssa. Se oli hauskaa 🙂 Kuinkahan moni teista tietaa, mista kenguru -sana on peraisin. Kun englantilaiset ‘loysivat’ Australian muutama vuosisata sitten, kysyi James Cook aboriginaaleilta mika elain tuo on. Siihenpa paikalliset vastasivat, etta ‘kanga roo’, en ymmarra. Etta silleen.

Illallinen kenguruiden kanssa:

  

Myos koalan nakeminen oli upeaa. Majailimme Port Maquiren leirintalueella ja siella se oli puussa ja soi lehtia. Aika laiskoja otuksia. Nukkuvat paivasta noin 20 tuntia, joten oli sattuma etta naimme sen syovan ja liiikkuvan. Muuta koalat ei sitten teekaan. Syo ja nukkuu. Syy tahan on lehdissa olevat myrkyt, joiden poistamiseen menee suurin osa koalan energiasta. Ja sen vuoksi vaitetaan myos, etta niiden aivotoiminta on aika pienta. Mutta sopoja ne ovat!  

Australiassa on ihmeellisia lintuja, jotka herattaa meidat aina aamuisin laulullaan (tai huudollaan), kun ei nuo Bettyn aanieristeet kovin kummoisia ole. Kookaburra on naista kovaaanisin – huuta kuin apina aina kuuden aikaan aamulla. Naiden lisaksi ollaan nahty erivarisia papukaijoja, pelikaaneja, delfiineja, haita, vesinokkaelain ja dingo. Ja ihan luonnossa, ei elaintarhassa.

   

Joskus aitienpaivan tienoilla majailimme surffikaupunki Byron Bayssa. Paatettiin testata siella australialaisille rakasta lajia, surffausta. Eipa kurssi kestanyt kuin nelja tuntia, mutta se oli tarpeeksi sille paivalle! Rankkaa hommaa. Isot aallot, iso lauta ja pieni nainen. Arvatkaa miten kavi. Oltiinhan sita muutaman kerran mukkelismakkelis. Mutta paastiin silti kumpikin seisomaan laudan paalle monesti ja jopa etenemaan. Se oli kivaa, mutta ei lajia hetkessa opi vaikka helpolta nayttaakin. Helpompi laji on sitten bodyboarding. Silla vain mennaan suurien aaltojen mukana pienella laudalla aaltojen vietavaksi. Se on hauskaa. Ostettiin oma lauta, koska paivan vuokraus maksaa melkein saman verran mita uusi lauta. Surffilautakin on kerran vuokrattu kurssin jalkeen. Aika hankalaa se oli edelleen 🙂

Surffari(ko):

 

Byron Bayn jalkeen vaihdoimmekin sitten osavaltiota New South Walesista Queenslandiin. Taalla nakee huomattavasti enemman muita turisteja, johtuen lampotilaerosta. Etelassa on jo aika kylmaa, joten matkaajat pakenevat pohjoiseen pain. Paljon rantakaupunkeja ja biitseja. Joka kaupungissa on oma seitseman mailin hiekkaranta. Pienten rantakaupunkien lisaksi kavimme myos Queenslandin paakaupungissa Brisbanessa. Majailimme siella noin viisi paivaa. Mukava kaupunki, mutta luonto on taalla oma juttunsa, joten oli kiva lahta taas kaupungista hiukan erilaisille seuduille.

Brisbane, South Bank:

 

Viimeisimpia valloituksia oli Fraser Island, maailman suurin hiekkasaari. Biitsia 75 mailia ja hiekkaa muutenkin ihan riittavasti muussakin muodossa – jarvia, dyyneja ja hiekkavuoria. Upeaa koskematota hiekkarantaa ja kirkasta merivetta on silmankantamattomiin. Mutta paratiisi ei ole aina sita milta nayttaa. Meressa uiminen on kiellettya kovien virtauksien ja etenkin tiikerihaiden vuoksi. Kallionkielekkeelta naimmekin muutaman hain uiskentelemassa lahella rantaa. Eipa siis olisi paljon huvittanutkaan menna veteen. Saatiin me silti uida Fraserilla jarvissa ja joissa, upeita paikkoja nekin. Hieno saari, luonnonsuojelualuetta koko alue, mutta hienommaksi sen teki viela muu matkaseura. Oltiin Fraserilla kolme paivaa noin kolmenkymmenen hengen porukalla kolmella maastoautolla. Yovyttiin teltoissa ja illalla tehtiin ruokaa yhdessa ja paivat ajettiin ympari saarta. Upea reissu. On jo ikava kaikkia niita kivoja kavereita. 

Meidan maasturin porukka ja rantamaisemaa:

  

Lake McKenzie (uskomattoman kirkas jarvi ja valkoinen hiekka, itse paratiisi):

  

Hylkya katsomassa:

Hienoja maisemia taalla riittaa ja pelataan vahan niihin turtumista. Kun upeita hiekkarantoja ja kallionkielekkeita on jatkuvasti nakyvissa, ei ne enaa nayta samalta. Mutta kuitenkin taalta tuntuu loytyvan hyvin erilaista nahtavaa jatkuvasti. Se tekee Australiasta niin kivan maan matkustaa – Port Stephenin hiekkarannat ja dyynit, Tweed Valleyn maalaismaisema, itarannikon pienet rantakylat… Lista on loputon ja niista on hankala kirjoittaa. Ne on naettava itse. 

Port stephens ja dyynit:

     

Tweed Heads. Surffarit tulivat parhaille aaltopaikoille auringon nousun aikaan, surffasivat pari tuntia ja lahtivat sitten toihin tai kouluun.

Tweed Valley:

  

Itarannikkoa ja Surfers Paradise (kaupungin nimi!):

     

Eungella:

Hyvin on cmapervanissa nukkuminenkin maistunut. Fraserin telttaoiden jalkeen jo ikavoimme Bettyn sankya. Kaytetaan muutaman kerran viikossa majailuun ilamisia taukopaikkoja, jotka on tarkoitettu yopymiseen. Paikoissa on aina vessat ja muut tarvittavat. Sahkot vain puuttuvat, joten illallinen syodaan silloin aina kynttilan valossa 🙂 Muut yot sitten majaillaan aina leirintaalueilla, joita on taalla varmaan kymmenen kilometrin valein.  

Arkea Bettyn kanssa. Tiskausta ja vesitankin tayttoa: 

   

Aamupalalla ja lettuja paistamassa (kiitos Jussille tekstiviestiohjeesta):

  

Uskomatonta, kuinka suuri tama maa on. Meilla on Bettyn katossa iso Australian kartta, johon piirramme aina miten pitkalle olemme paasseet. Ja tyhjaltahan se nayttaa. Queenslandista ei ole viela nahty kuin oikeastaan rantaviivaa (paria sisamaakoukkausta lukuunottamatta), mutta kunhan Cairnsiin asti paasemme niin vaihtuu suunta sisamaahan kohti outbackia ja Darwinia. Nahtavaa riittaa. Taytyy siis vain yrittaa ummistaa silmat aina joltain nahtavyyksilta, etta paasemme joskus Cairnsiin asti. Ja kuitenkin maa on niin pieni – ollaan tormattu talla automatkalla Jeffiin, jolta ostimme auton, jo kolme kertaa. Tassa teillekin karttaa tahan mennessa matkatusta:

Talla hetkella olemme Airlie Beach -nimisessa lomakylassa ja lahdemme kohta kolmen paivan purjehdukselle Great Barrier Reefille. Tuskin maltamme odottaa. Luvassa on itse purjehduksen lisaksi sukellusta ja snorklausta kirkkaissa korallivesissa. Jihaa!

Riikka, Olli ja Betty

 

Tags: Australia, Tag Index

This entry was posted on Wednesday, June 7th, 2006 at 12:04 pm and is filed under Australia. You can follow any responses to this entry through the RSS 2.0 feed. You can leave a response, or trackback from your own site.