Antti Vs. Kaakkois-Aasia

Ajattelin tassa hetken kirjoitella taasen. En oikeen tieda mista ja milleen mutta koittakaa kestaa.
(jalkilisays: tasta tuli purnaamisteksti. valmistautukaa)

Kuusi viikkoa siis matkasta takana.. ja juuri selvisi etta ei se loma olekaan 2 viikon paassa vaan vasta 3 viikon.. eli saaret siintavat hetkellisesti vahan kauempaa. Pah.
Jotenkin vahan vasynyt olo, johtuen varmaan eilisesta Sunway Lagoon -vesipuistossa haaraamisesta (lisaa pisteet, ole hyva).. ja palamisesta. Mutta jos nyt tulisi sitten nahanluonnin jalkeen se kaivattu rusketus muuallekin kuin alakasivarsiin. Toivoa aina voi.

Eilen oli koululla Spanish Food Promotion ja oli ihan kivaa istuskella ravintolassa nauttimassa 7 ruokalajin espanjalaishenkinen ateria. Tosin emme olleet tajunneet etta ei olisi ehka kannattanut olla paikalla tasan kello seitseman kuten kutsussa mainittiin.. saimme odotella ulkopuolella parikymmenta minuuttia ja lopulta ensimmainen osa ateriasta kannettiin nalasta sumenneeseen nakokenttaani puolitoista tuntia luultua myohemmin. Lopulta kuitenkin ihan mukiinmennyt illallinen 🙂

Huomenna takaisin kouluun…. Joo.. Odotukset ensi viikon motivaatiotasolle eivat ole huimat. Lukujarjestysta mentiin muokkaamaan toiseen kertaan. Lisaksi ilmestyi 4h ranskaa ja jarjestys pilhottiin taysin uuteen malliin. Uusi malli sisaltaa hillittoman maaran hyppytunteja ja tunnit perjantai aamulla. No fun. Siina rajoittuvat maahantutustumismahdollisuudet aika kivasti, kun arkipaivina ei mihinkaan voi lahtea ja nyt viikonloppukin lyheni paivalla. Luonto kiittaa luonnonystavaa.
Positiivisena puolena meille on vihdoin jarjestymassa kyselemamme malajin kielen ja malesian kulttuurin opetuskurssi. Ja opettaja ilmoitti heti ettei aio pitaa perinteisia luokkatunteja vaan vie meita erilaisiin kulttuuritapahtumiin (mainitsi ainakin perinnetanssikilpailun ja museokaynteja jo) ja suunnittelee koko kurssin sen mukaan mita me toivomme. Hianoa! =)

Lisapositiivia tuottaa tieto, etta takataskusta (tai oikeastaan olkalaukun sivutaskusta) loytyy junaliput Singaporeen ja takaisin! Lahto yojunalla torstaina (sori vaan perjantai-aamun tunti! ..p.s. lupa saatu opelta) makuuvaunussa ja sunnuntaina paivajunalla takaisin ihan istuen. Hinnaksi tuli huimat 15 oiroa. Matkaan lahtevat siis minun lisakseni Kata ja Maria.

Koulusta piti viela horista jotain.. oh.. Joo, eli siis viisumiasiasta lisaa. Tai opiskelijapassista. Tai mikalie.. Eli koulun alkaessa meille mainittiin viisumien hankinta-ajaksi noin 3 viikkoa. Muutamia viikkoja sitten sanottiin etta menee viela jonkin aikaa. Viime viikolla saimme ilouutisen – viisumi on valmis ja saamme sen seuraavana paivana! Seuraavana paiva lykkaytyi viela paivalla… jonka jalkeen… oletteko valmiita?? KYLLA!!! Passimme lahetettiin jonnekkin lahetystoon, josta saamme ne takaisin “kuukauden” paasta. Siis oikeasti mita )^$#(:a??!
MATKAVINKKIA MAHDOLLISILLE TULEVILLE VAIHTAREILLE: hankkikaa kiltit ihmiset se viisumi jo Suomesta, jooko? Sanoi Taylor’s College teille mita tahansa.
En ymmarra miksi meidan taytyi etukateen lahettaa kolmet kopiot KAIKISTA passin sivuista seka useampi varivalokuva, jos taalla paassa ei hoideta YHTAAN MITAAN ennen saapumistamme. Ja miksei niita meidan passeja sitten voitu lahettaa sinne jonnekkin kuukaudeksi heti saavuttuamme? Tutki siina sitten Kaakkoisaasiaa kun koulu pitaa passia panttina =/ Anteeksi isot kirjaimet muttakun oikeasti vahan arsyttaa tama.
Singaporenmatka onneksi (toivottavastisormetristissapliispliiskiitoskaunis) jarjestyy kun maanantaina viemme junalippumme kouluun leimattaviksi.

Ah. Turhautunut olo helpottui hieman.
Ja tuli mieleen yksi positiivinen puolikin siita etta olemme jumiutuneet 4 (tai nyt 5?) paivaa viikosta tylsaan lahioon epamaaraisine slummiymparistoineen.. Telkkaria on tullut saapumisen jalkeen katsottua yhteensa ehka 45min, mutta kirjoja tulee luettua tasaiseen tahtiin. Romaaneja siis.. ei pahemmin oppisellaisia =P Ei meilla tosin mitaan oppikirjoja olekaan, paitsi laskennassa ja senkin kurssin saimme luojankiitos skipattua (voi sita ilon paivaa!)!
Opettajan puheesta sain (omasta mielestani varsin hyvalla englannin kielitaidollani) hadintuskin selvaa kun keskityin hyvin, hyvin tarkkaan. Sivuoireina paansaryt tuntien jalkeen ja toisinaan niiden aikana. Jos tama olisi riittanyt, niin ei siina mitaan.. muttakun lisaksi olisi pitanyt ymmartaa jotain siita edistyneesta tilinpaatoksestakin. Just joo.
Viimeisena pisarana tuli sitten kun kultainen opettaja moitti Anua siita, etta taman tulisi yskia hiljempaa (flunssainen oli han). Kurssin tiputtaminen onnistui onneksi hyvin helposti ja tilalle tulee nyt sitten se malajinkielikulttuurikurssi, jota ainakin henkilokohtaisesti pidan kymmenen kertaa mielenkiintoisempana ja hyodyllisempana lisana omaan tietamykseeni =P Ei millaan pahalla matematiikkaa kohtaan.. emme vain koskaan ole olleet kovin hyvissa valeissa.

Joo, nyt on olo viela parempi, joten lopetan tahan =)
yli ja ulos.

This entry was posted on Sunday, March 5th, 2006 at 6:10 pm and is filed under koulu, Malaysia, Travel. You can follow any responses to this entry through the RSS 2.0 feed. You can leave a response, or trackback from your own site.