No, hammasharja ainakin on…
Eli viimeista lopultakin ihan oikasti viedaan. Enaa ranskantentti jaljella ja sitten on ohi kokonaan kaikki koulun osalta. Sellainen pieni asia viela uupuu kuin passi. Muuten ihan hyvin menee. Saan ehka passin tanaan. Ehka en. Toimintavaihtoehtoja on tullut mieleen jo muutamia lahtien toimistohenkiloston autonavaimien takavarikoinnista koulun keittion kaasuvarantojen sabotoimiseen. Mutta ehka napsahdan vasta jos passia ei kuulu edes huomenna.
Sinansa tama asiakirja olisi ihan hauska saada takaisin, etta maanantaina olisi varattuna lento KLIA:lta Siem Riepiin, Kambodzaan. Mutta mitas pienista.
Positiiviselta puolelta: sain juuri 48 paivan malariakuurin hieman alle viidella eurolla 😀 Ja laakityksena toimii doxycycline, joka malarian lisaksi tehoaa mm. punkkien aiheuttamiin tauteihin, muutamaan muuhun ihme tartuntatautiin ja pariin sukupuolitautiin. Ihmelaake! Testasin toissaviikolla 5 paivan ajan, enka saanut mitaan sivuvaikutuksia (kuten aurinkoherkkyys) ainakaan silloin eli luottavaisin mielen lahden laakitsemaan itseani. Eipa tarvitsis sitten ainakaan huolehtia malariasta 🙂
Suunnitelma on viela varsin avoin johtuen passitilanteesta, mutta ma siis lennan (jos on se passi) Kambodzaan, jossa olen ajatellut viettaa 3-4 paivaa ja tapaan HG:n Pirjon Angkor Watin merkeissa ja siita sitten jotenkin jatkan matkaa Laosiin. Tuo osio on vahan epaselva, koska en ole kyennyt hankkimaan etukateen Laosin viisumia (passi!) ja parilla lahimmalla rajanylityspaikalla ei viisumeja myonneta. Vaihtoehdoiksi jaavat siis joko lentaminen tai arviolta 15h (varovainen arvio) bussimatkat Laosin paakaupunkiin Vientianeen tai johonkin muista ylemmista rajanylityspaikoista. Kovasti olin ajatellut kayda Laosin lapi paasta paahan, mutta kierotien pituudesta riippuen saattaa olla etta tutkin sitten vain pohjoista Laosia tarkemmin. Ehdottomasti haluan ainakin Luan Prabangin kylaan, joka on kuulemma yksi K-Aasian parhaiten sailyneita kaupunkeja ja unescon maailmanperintokohde. Vanhoja temppeleita ja muutenkin aivan upean nakoinen paikka! Samoin kiertosuunnitelmissa Plain of Jars – laajoja aukeita, joilla satoja kivesta tehtyja ruukkuja (isoimmat painavat useita tonneja), joiden perimmainen tarkoitus ei ole selvilla, mutta iaksi arvioidaan muutamia tuhansia vuosia. Taman lisaksi olen vakaasti paattanyt tehda jonkinlaisen jokiristeilyn pitkin Mekongia ja kierrella alueen pikkukylia yms.
Kambodzassa ajattelin lahinna keskittya siis Angkorin temppelialueeseen. Tomb Raider jee! Tahtaimessa saada muutamia hienoja kuvia ikiaikaisista temppeleista ja raunioista seinalle ripustettavaksi 🙂 Aikalailla kaikki alkaa olla kunnossa matkaa varten (passi….) ja huomenna menen postittamaan paketin taynna kamaa (laillista) kotipuoleen ja sitten se ranskantentti ja siina se… Osittain vahan haikea olo, tulee ikava kylla joitain ihmisia taalla ja hieman harmittaa kun jaa nakematta mm. Borneo, mutta jaa sitten jotain syita tulla takaisin joskus 🙂 Taylor’sia ei pahemmin tule ikava. Ehka aika kultaa muistot sitten joskus kun katkeruus on karissut =P
Mutta ehdottomasti en kadu lahtoa tanne.. kokemuksia on tullut ihan omiksi tarpeiksi ja hauskaa ollut koko rahan edesta ja mitas ne pienet vastoinkaymiset muutakuin kasvattaa stressinsietokykya ja vaaristaa huumorintajua entisestaan.. onkohan toi jalkimmainen enaa edes mahdollista mun kohdalla?
Ainiin! Lennan siis takaisin Suomeen 28.6. (haihin ollaan tulossa, Tarja!) keskiviikkona. Kovasti odotan kaikkien teidan tuttujen nakemista =)
From Malaysia, with love.
Over and out.
Signing off.
-Antti
P.S. eli se Malesiasta talta eraa. Paivitysta seurannee Kambodzasta ja Laosista ellen onnistu hakeutumaan maamiinaan 😀 (esimerkkia siita huumorista..)
Tags: koulu, Malaysia, Travel
Leave a Reply