Antti Vs. Kaakkois-Aasia

Uusi yritys koulun koneilta talla kertaa.. Eli tarkempaa selostusta koulun alusta toivon mukaan hieman paremmalla onnella.

Koulupaiva alkoi siis ahkerasti klo 9 (enemmin tai vahemmin) ja paasimme vaihto-opiskelun tunnelmaan liukuvan paivajarjestyksen ja esittelyluentojen johdattelemana. Heti alkuun me suomalaiset paasimme valokeilaan kun luennoitsija pyysi meita nousemaan ylos ja piti pienen puheen suomesta ja kansainvalisyydesta, seka kehoitti muita oppilaita tekemaan meidan vierailustamme viihtyisan.
Ranskalaiset kolleegamme saivat saman kunnian osakseen.
Puheella oli ilmeisesti vaikutusta, silla heti ensimmaisella tauolla Chang Lee niminen luokkatoverimme tuli esittaytymaan ja kyselemaan meista ja Suomesta, seka kertomaan koulusta yms. Samalla Chang Lee esitteli myos ohi kulkevia tovereitaan ja opasti meidat paikalle josta nakisimme leijonatanssin. Erittain mukava ihminen =)

Liukuvista aikatauluista puheen ollen, leijonatanssia ei talla eraa nakynyt eika kuulunut, vaan siirryimme takaisin sisatiloihin jatkamaan esittelyluentoja.
Taman jalkeen paasimme vihdoin nakemaan kuulun tanssin.
Kaksi leijonaa kiersi opastajineen ympari koulua ja samalla musisoijat kulkivat mukana luoden tunnelmaa (kuvittele hervotonta roskiskansien yhteenpaukutusta) ja ajaen pois pahoja henkia. Leijonat jakoivat mennessaan salaatinlehtia, jotka 5symboloivat onnea ja menestysta ja kaikkea hyvaa alkaneelle vuodelle. Myos me europpalaiset opiskelijat saimme keskuuteemme jaettavaksi salaatinlehden ja Kata heratti hilpeytta kanniskellessaan nahistunutta salaattia ympariinsa vahintaan puoli tuntia etsiessaan seuraavaa henkiloa jolle luovuttaa rehun 🙂
Leijonatanssi huipentui koulun eteen pystytettyjen tolppien paalla tapahtuvaan osioon, jossa puvun sisalla olleet kaksi tanssijaa hyppivat ja tasapainottelivat eri korkuisten tolppien paalla. Aika hurjan nakoista touhua valilla kun he hyppivat tolpalta toiselle ja valilla toistensa olkapailla seisten. Leijonan paan putoaminen olisi merkinnyt huonoa onnea tulevalle vuodelle, mutta paa onneksi pysyi harteilla.

Esittelypaiva kesti kello kuuteen asti illalla, jolloin olimme jo taysin kuitteja.. yllattaen saimme kuitenkin kutsun koulun oppilaskunnan toimihenkilolta, Malcolmilta, koulun ravintolassa tapahtuvaan illallistilaisuuteen, jonne lopulta paadyin Katan ja Paulin kanssa. Aikaa kampilla kaymiseen ja valmistautumiseen jai ruhtinaalliset 60 minuuttia.
Kolmen lajin illallinen oli erittain herkullinen, varsinkin aivan taydellisen mahtava kermajuustokakku, jonka eras koulun paakokeista oli meille erikseen valmistanut.
Vasyneina ja taysina siirryimme taman jalkeen asunnolle.

Eilen alkoivat varsinaiset tunnit ja suurimman yllatyksen toi ehka joillakin tunneilla tapahtuva aivan tajuton meteli. Jotenkin oli kuvitellut etta taalla opiskelijat istuisivat selka suorassa kunnioittavasti hiljaa, mutta metelin taso oli valilla sita luokkaa minka jotenkin muistaa viela ylaasteajoilta.. aika tajutonta =/
Jollain tunnilla kuulemma opettaja oli pitanyt puheenkin oppilaille siita miten he ovat taysin vaaralla asenteella liikkeella. Onneksi ainakin pienemmissa ryhmissa tapahtuva opiskelu on tahan asti ollut rauhallista, eika ole tarvinnut kuunnella turhaa alamoloa 😛 Nimimerkki AhkeraOpiskelija(tm) 😉

Suurelta osin luokkatoverit ja muut opiskelijat seka opettavat ovat erittain ystavallisia ja heihin on helppo tutustua. Itse asiassa taman eteen ei tarvitse miltei edes tehda mitaan silla ihmiset tulevat kaytavalla kattelemaan ja tutustumaan 🙂 Jostain syysta miltei jokainen kysyy ensimmaisten kysymysten joukossa minka ikainen olen (??). Muunmuassa eilen illalla hississa kotiin palatessani.

Ranskalaiset vaihtarit vaikuttavat myos oikein mukavilta, erityisesti Celine niminen tytto, jonka kanssa on eniten tullut vietettya aikaa koska han valitsi myos suuntautumisekseen turismin (muut vaihtoehdot majoituspalvelut ja ruokapalvelut). Celine saa plussaa myos loistavasta musamaustaan ja manga-kiinnostuksestaan ^_^
Tanaan alkoi matkailumaantiedon kurssi, joka vaikuttaa hyvin lupaavalta.

Taman viikonlopun suunnitelmissa sitten menna seuraamaan Hindujen Thaipusam-festivaalia, ensi viikonloppuna Taman Negaran sademetsiin, ja sita seuraavana Melakan historialliseen kaupunkiin KL:sta etelaan. Ihmiset taalla ovat myos antaneet suuren maaran vinkkeja minne kannattaa matkustaa ja mita tehda, ja osa (esim. Malcolm) on tarjoutunut jopa opastamaan meita (han on kotoisin Kuchingista Borneosta ja lupasi esitella meille paikkoja jos satumme sinne samaan aikaan seuraavan pidemman loman tienoilla).

Etta tallaista talla kertaa, jotain muuta seuraavaksi =)
Miss y’all!
-A

Pitkasta aikaa taas terve teille rakkaat lukijat 😉
Viime kirjoittelun jalkeen onkin ehtinyt taas tapahtua kaikenlaista saarivierailusta nestevajaukseen ja koulun alkuun.

Katan kanssa saimme kaupunkielamasta tarpeeksi viikon jalkeen, ja viime viikon vietimmekin Pulau Pangkorin saarella (Pulau on malajiksi “saari”). Saari sijaitsee Malakanlahdella, manner-Malesian lansipuolella aikalailla puolivalissa maata. Jalleen kerran kiitoksia Riitalle paikan suosittelusta ja yopymispaikkojen selvittelysta =)
Ensitarkoituksemme oli Katan kanssa menna bussilla KL:sta Lumutin kaupunkiin josta lahtee Pangkorille lauttoja tasaisin valiajoin. Aamulla bussiasemalle paastya havaitsimme aika nopeaan etta paikkoja linja-autoihin ei ollut saatavilla ennen myohaista iltaa, jonka jalkeen olisi viela pitanyt matkata 3h bussissa ja 40min lautalla. Neuvokkaina ihmisina emme hataantyneet, vaan paatimme ottaa bussin suunnilleen samassa suunnassa sijaitsevaan Ipohin kaupunkiin (Malesian kolmanneksi suurin kaupunki). Sinne saimmekin liput tunnin sisalla lahtevaan bussiin.
Matka Ipohiin kesti myos 3h, mutta loppumatkasta sentaan oli aika hienoa maisemaa korkeine metsan peittamine kukkuloineen ja muutamine pienine (?) luolineen.

Ipoh oli kuuma ja melko ahdistavan oloinen (ainakin reunakaupunkialue, jolla bussiasema sijaitsi) ja tormasimme jalleen ilmioon anteeksi-mutta-bussit-ovat-taynna. Taysin tuurilla eras lipunmyyjamies kysyi meilta minne olemme menossa ja neuvoi meita ottamaan paikallisen pikkubussin, matkaamaan perusbussiasemalle ja ottamaan sielta paikallisen bussin Lumutiin. Emme olleet taysin varmoja kylla neuvojen jalkeen mita pitaa tehda, silla miehen englannintaito ei ollut kovin hyva, mutta hanen kirjoittaman lapun ja toisen onnekkaan sattuman seurauksena loysimme juuri lahdossa olevan bussin joka kuljetti meidat haluamaamme paikkaan. Pienen kyselyn ja kavelyn jalkeen loysimme hieman syrjassa olleen sivuaseman ja saimme liput seuraavaan bussiin. Bussi oli melkoinen rama (jouset pitivat aika kiinnostavaa aanta aina kaarteissa) ja ahdettiin tayteen ihmisia. Saimme silti istumapaikat ja olimme tyytyvaisia paastyamme matkaan kohti Lumutia.

Lumutiin saauimme vahan ennen seitsemaa illalla, jossa hankimme liput ensimmaiselle lauttakyydille ja perilla hotellilla olimme kahdeksan tienoilla. Matkoihin meni siis kaikenkaikkiaan 12 tuntia. Olo ei ollut kovin virkea ja ensimmainen ilta menikin ruoan hankintaan ja sankyyn rojahtamiseen.

Pangkor oli erittain mukavaa vaihtelua suurkaupunkielamaan. Kiinalaisen uuden vuoden takia tosin turisteja oli hyvin paljon. Toisaalta taman paljoudenkin tajusi lopulta vasta massojen poistuttua saarelta pari paivaa myohemmin kun rannat olivat autiot ja ravintolat lahes tyhjillaan.
Rantoja olikin paljon ja valkoista, osittain puiden varjostamaa hiekkaa loytyi hyvinkin omiksi ja muiden tarpeiksi. Saaren keskiosa oli kaytannossa taysin viidakon peitossa ja viidakon reunat tulivat useassa kohden miltei asuimistoon kiinne. Ensimmaisena paivana paasimme jo lahikontaktiin paikallisen faunan kanssa, kun pusikosta meita kohden syoksyi jokin (luultavasti kovakuoriainen??) joka piti kovaa sarisevaa antaa, maastoutui, ja saikaytti meidat uudelleen kun uskalsimme liikahtaa jalleen. Taman jalkeen ylitse lentava lintu teki tarpeensa paidalleni. Welcome to the jungle.

Linnuista puheen ollen, naimme taalla ensimmaiset sarvinokkalintumme (taman matkan osalta). Seuraa kuva:

Naita nakyikin paljon ja kaikkialla loppuvierailun ajan. Aika hauskoja otuksia 🙂 Vaikka yksi pudottikin puusta hedelman miltei minun ja Katan paalle.

Rantalohoilyn lisaksi tuli harrastettua ravintoloissakayntia (suosittelemme varauksetta indonesialaista Takana Juo -ravintolaa. Tajuttoman halpa ja viela parempaa ruokaa! Ja maiden mukaan nimettyjen poytien joukosta loytyy Finland/poyta), uimista ja snorkailua (paljon merimakkaroita ja bongasimme myos pienen mutta ihan aidon lentokalan – hieno!!!) ja itse tein myos pienimuotoisen ja melko lyhyeksi jaaneen viidakkokavelyn. Muuta saarelta loytynytta elaimistoa oli mm. varaanit (eivat Katan suosikkeja), apinat, pienemmat liskot (gekkoja ja agamia) ja erinaiset perhoset ja muut hyonteiset. Lisaa kuvastoa:

Vietettyamme saarella viikon oli aika siirtya lievasti palaneina ja hieman paansarkyisina takaisin kohti Kuala Lumpuria.
Tunnetusti tieto lisaa tuskaa ja olin ehtinyt paansarkyni syyksi hermoilla jo kaikkea dengue-kuumeesta malariaan, mutta syyksi paljastui lopulta vahemman dramaattinen nestevajaus. Tankattuani lahemmas 5 litraa vetta ja hyvinnukutun yon jalkeen olo tokeni pikkuhiljaa. Ei sita ihan ollut sisaistanyt miten nopeasti elimisto haihduttaa nestetta kun lampotila on kokoajan 30 asteen tienoilla ja aurinko porottaa niskaan. Ihan hyva muistutus oli kylla.

Sitten siihen sekolah-osioon.. koulu alkoi siis eilen meilla hyvinkin uuvuttavissa merkeissa.. tassa viela kuvaa porukasta virkeina aamulla. Kiinnittakaa huomiota erittain asialliseen pukukokonaisuuteen kaikkien osalta:

Ylarivissa mina, Anu ja Maria. Alempana poseeraavat Kata ja Pauli.

….justiinsa.. olin sitten kirjoittanut pitkat patkat tassa ensimmaisista koulupaivista, mutta selain paatti heittaa minut satunnaiselle sivulle ja kaikki kirjoitus havisi bittiavaruuteen. Johtuen vasymystilasta, hienoisesti sarkevasta selasta ja kauniista ja helealla aanella kirkuvasta lahella sijaitsevasta kersasta, saatte pikatiivistelman..

Paljon opittavaa, erittain ystavallisia ihmisia jotka tulevat kaytavalla juttelemaan ja tutustumaan, leijonatanssi pahojen henkien karkoittamiseksi ja hyvan onnen tuomiseksi, sattumanvarainen kutsu hienolle illalliselle koulun ravintolaan, kuumuutta, hikea, ahdistavia kauluspaitoja, epasiisteja vessoja ja hyvinvarusteltuja kirjastoja…. eikohan tama tasta 🙂

Over and out..
Hyvia jatkoja kaikille tutuille ja tuntemattomille!
-Antti

Tanaan tuli paastya ihan Petronasiin asti jo eika enaa vain kaukaa katselua.. ihan ylos asti ei kuitenkaan viela. Pienin askelin huipulle :P Paiva alkoi hieman myohaan mutta sopivan innokkaasti vierailulla huippuluokan Shangri La -hotelliin. Pirkanmaan AMK:sta aasianmatkailulla oleva opettaja Riitta sai ... [Continue reading this entry]

Noniin.. taalla sita sitten ollaan, kuten pistevajauksesta huomannee. Eilen oli matkustusten jalkeen melkoinen kooma-olo kun noin vuorokauden kestaneen reissaamisen aikana sai huonolaatuista unta ehka noin kaksi tuntia. Kuala Lumpurin kentalla meinasi lopulta vasyneena tulla hieman tuskainen olo kun meita ei ... [Continue reading this entry]